Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Milloin taloyhtiöt käyttävät ulkopuolisia hallituksen jäseniä?

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto

TALOYHTIÖT KÄYTTÄVÄT ulkopuolisia hallituksen jäseniä
yleensä poikkeustilanteissa eli silloin kun hätä on suurin.
Kolme yleisintä syytä käyttää ulkopuolista hallituksen jäsentä
eli muita kuin osakkaita, kattaa noin 90 % tapauksista.

Yleisin syy on se, ettei osakkaista löydy halukkuutta osallistua
hallitustyöskentelyyn puheenjohtajana tai jäsenenä. Syy
voi liittyä ikärakenteeseen, vähäiseen rotaatioon tai henkilökemioihin.
Vetovastuussa olevat yksinkertaisesti kyllästyvät toimimaan
vähäisellä arvostuksella ja monesti palkkiotta taloyhtiön
eteen. Monesti tilanne ratkeaa kuitenkin siihen, kun
ulkopuolinen ehdokas tekee tarjouksen, jolloin alkaa taas löytyä
halukkuutta – ehkä kohtuullista kokouspalkkiota vastaan.
Kiinteistöliiton hallituskyselyn (2018) mukaan 47 %:lle hallituksen
jäsenistä ei makseta lainkaan kokouspalkkioita.

Toiseksi yleisin syy on riidat, joita varten halutaan hallitukseen
neutraali ulkopuolinen hallituksen tai hallituksen puheenjohtaja
tuomaan työrauhaa ja pistämään asioita kuntoon. Riidat
voivat liittyä osakkaan ja yhtiön välillä tai osakkaiden
välillä. Tällöin ollaan valmiita maksamaan tilanteen rauhoittamisesta
ja asioiden kuntoon pistämisestä ulkopuoliselle asiantuntijalle
tai hallitusammattilaiselle.

Kolmanneksi yleisin syy on taloyhtiön remontit kuten esimerkiksi
putki- tai julkisivuremontti, mihin halutaan ulkopuolista
kokemusta ja näkemystä remontin johtamiseen. Tällöinkin
ollaan valmiita maksamaan ulkopuolisesta asiantuntemuksesta,
mikä on halvempaa kuin useiden konsulttien palkkaaminen.

Kiinteistöliiton hallituskyselyn (2018) 3 %:ssa taloyhtiöitä
käytetään hallitusammattilaista (ulkopuolista henkilöä, jolle maksetaan
palkkio). Kaupparekisterissä oli 1.7.2020 yhteensä
89 413 asunto-osakeyhtiötä. Tästä luvusta laskien hallitusammattilaisia
käytetään yli 2 600 asunto-osakeyhtiössä. Kyselyn
mukaan hallitusammattilaisista 50 % toimi puheenjohtajina,
33 % hallituksen jäsenenä ja loput olivat toimineet molemmissa
rooleissa. Vastaajista 90 % oli tyytyväisiä hallitusammattilaisen
toimintaan.

Ehkä jopa lähitulevaisuudessa koittaa aika, jolloin hallitusammattilaisia
ei käytetä vain palokuntatyyppisissä hätätilanteissa
vaan taloyhtiön toiminnan ennakoinnissa, kehittämisessä
ja strategian sparraajana. Näin hallitusammattilaisia käytetään
esimerkiksi yritystoiminnassa. Ennakoiva toiminta on aina halvempaa
kuin hätätilanteisiin ajautuminen esimerkiksi taloyhtiön
kunnossapidossa.

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto
Asiamies, asianajaja, varatuomari
Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi

Hallitusohjelma ja taloyhtiö

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Pääministeri Petteri Orpon Hallitusohjelmassa ”Vahva ja välittävä Suomi” on taloyhtiöitä koskien yllättävän monta kohtaa, joita viedään eteenpäin hallituskauden

LVI-työelämäkumppanit tulevat!

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina kritiikin kohteena. Viimeisimmät isot uudistukset eivät ehkä onnistuneet aivan ennakkojulistusten mukaisesti, ja

Millainen on vastuullinen taloyhtiö?

Teksti: Keijo Kaivanto Millainen on vastuullinen taloyhtiö? Euroopan Unionilta on tullut ensimmäinen yritysvastuuesitys, mikä vaikuttaa laajasti jatkossa yritystoimintaan. Yritysten on jatkossa

Onko hiilineutraali rakennus mahdollinen?

Kirjoittajat: Minna Aarnio ja Hanna-Maija Tikka Rakennusasiaintoimisto Aarre ja Skanska osallistuivat FIGBC:n järjestämään Hiilineutraali rakennus -määritelmän pilotointiin. Pilotin yhteydessä Aarre suunnitteli

Automaation rooli ilmanvaihdon kehityksessä

Automaatio on vahvasti läsnä ilmanvaihtojärjestelmissä Suomessa. Ilmanvaihdon automaatio mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon, joka parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Automaation myötä ilmanvaihtojärjestelmien