Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Milloin taloyhtiöt käyttävät ulkopuolisia hallituksen jäseniä?

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto

TALOYHTIÖT KÄYTTÄVÄT ulkopuolisia hallituksen jäseniä
yleensä poikkeustilanteissa eli silloin kun hätä on suurin.
Kolme yleisintä syytä käyttää ulkopuolista hallituksen jäsentä
eli muita kuin osakkaita, kattaa noin 90 % tapauksista.

Yleisin syy on se, ettei osakkaista löydy halukkuutta osallistua
hallitustyöskentelyyn puheenjohtajana tai jäsenenä. Syy
voi liittyä ikärakenteeseen, vähäiseen rotaatioon tai henkilökemioihin.
Vetovastuussa olevat yksinkertaisesti kyllästyvät toimimaan
vähäisellä arvostuksella ja monesti palkkiotta taloyhtiön
eteen. Monesti tilanne ratkeaa kuitenkin siihen, kun
ulkopuolinen ehdokas tekee tarjouksen, jolloin alkaa taas löytyä
halukkuutta – ehkä kohtuullista kokouspalkkiota vastaan.
Kiinteistöliiton hallituskyselyn (2018) mukaan 47 %:lle hallituksen
jäsenistä ei makseta lainkaan kokouspalkkioita.

Toiseksi yleisin syy on riidat, joita varten halutaan hallitukseen
neutraali ulkopuolinen hallituksen tai hallituksen puheenjohtaja
tuomaan työrauhaa ja pistämään asioita kuntoon. Riidat
voivat liittyä osakkaan ja yhtiön välillä tai osakkaiden
välillä. Tällöin ollaan valmiita maksamaan tilanteen rauhoittamisesta
ja asioiden kuntoon pistämisestä ulkopuoliselle asiantuntijalle
tai hallitusammattilaiselle.

Kolmanneksi yleisin syy on taloyhtiön remontit kuten esimerkiksi
putki- tai julkisivuremontti, mihin halutaan ulkopuolista
kokemusta ja näkemystä remontin johtamiseen. Tällöinkin
ollaan valmiita maksamaan ulkopuolisesta asiantuntemuksesta,
mikä on halvempaa kuin useiden konsulttien palkkaaminen.

Kiinteistöliiton hallituskyselyn (2018) 3 %:ssa taloyhtiöitä
käytetään hallitusammattilaista (ulkopuolista henkilöä, jolle maksetaan
palkkio). Kaupparekisterissä oli 1.7.2020 yhteensä
89 413 asunto-osakeyhtiötä. Tästä luvusta laskien hallitusammattilaisia
käytetään yli 2 600 asunto-osakeyhtiössä. Kyselyn
mukaan hallitusammattilaisista 50 % toimi puheenjohtajina,
33 % hallituksen jäsenenä ja loput olivat toimineet molemmissa
rooleissa. Vastaajista 90 % oli tyytyväisiä hallitusammattilaisen
toimintaan.

Ehkä jopa lähitulevaisuudessa koittaa aika, jolloin hallitusammattilaisia
ei käytetä vain palokuntatyyppisissä hätätilanteissa
vaan taloyhtiön toiminnan ennakoinnissa, kehittämisessä
ja strategian sparraajana. Näin hallitusammattilaisia käytetään
esimerkiksi yritystoiminnassa. Ennakoiva toiminta on aina halvempaa
kuin hätätilanteisiin ajautuminen esimerkiksi taloyhtiön
kunnossapidossa.

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto
Asiamies, asianajaja, varatuomari
Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Huoneistotietojärjestelmä tuli, mitä sen jälkeen?

Kirjoittaja: Elisa Havusela Huoneistotietojärjestelmä on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, johon kerätään kaikkien osakehuoneistojen omistajatiedot. Rekisterin tarkoituksena on toteuttaa asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten

Julkisivujen korjaamisen tietopankki JUKO on päivitetty

Julkisivujen korjaamista suunnitteleville taloyhtiöille, isännöitsijöille ja suunnittelijoille tarkoitetun JUKO-ohjeistokansion päivitystyö on loppusuoralla. Julkisivuyhdistys – JSY ry on koordinoinut kattavan päivitystyön vuonna

Julkisivumarkkinoita taas tutkittu

Hyvin suunnitellulle julkisivukorjaukselle varmemmin rahoitusta Teksti: Riina Takala-Karppanen Taloyhtiöt eivät edelleenkään korjaa julkisivuja niin paljon kuin laskennalliseksi korjaustarpeeksi on arvioitu. Hankkeita

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Riitojen sovittelusta

Kirjoittaja: Timo A. Järvinen Suomessa on noin 90 000 asuntoyhtiötä. Suomalaiskansallinen malli järjestää asuminen yhtiömuodossa on ainutlaatuinen menestystarina. Sitä voidaan pitää