Kirjoittaja: Keijo Kaivanto
TALOYHTIÖT KÄYTTÄVÄT ulkopuolisia hallituksen jäseniä
yleensä poikkeustilanteissa eli silloin kun hätä on suurin.
Kolme yleisintä syytä käyttää ulkopuolista hallituksen jäsentä
eli muita kuin osakkaita, kattaa noin 90 % tapauksista.
Yleisin syy on se, ettei osakkaista löydy halukkuutta osallistua
hallitustyöskentelyyn puheenjohtajana tai jäsenenä. Syy
voi liittyä ikärakenteeseen, vähäiseen rotaatioon tai henkilökemioihin.
Vetovastuussa olevat yksinkertaisesti kyllästyvät toimimaan
vähäisellä arvostuksella ja monesti palkkiotta taloyhtiön
eteen. Monesti tilanne ratkeaa kuitenkin siihen, kun
ulkopuolinen ehdokas tekee tarjouksen, jolloin alkaa taas löytyä
halukkuutta – ehkä kohtuullista kokouspalkkiota vastaan.
Kiinteistöliiton hallituskyselyn (2018) mukaan 47 %:lle hallituksen
jäsenistä ei makseta lainkaan kokouspalkkioita.
Toiseksi yleisin syy on riidat, joita varten halutaan hallitukseen
neutraali ulkopuolinen hallituksen tai hallituksen puheenjohtaja
tuomaan työrauhaa ja pistämään asioita kuntoon. Riidat
voivat liittyä osakkaan ja yhtiön välillä tai osakkaiden
välillä. Tällöin ollaan valmiita maksamaan tilanteen rauhoittamisesta
ja asioiden kuntoon pistämisestä ulkopuoliselle asiantuntijalle
tai hallitusammattilaiselle.
Kolmanneksi yleisin syy on taloyhtiön remontit kuten esimerkiksi
putki- tai julkisivuremontti, mihin halutaan ulkopuolista
kokemusta ja näkemystä remontin johtamiseen. Tällöinkin
ollaan valmiita maksamaan ulkopuolisesta asiantuntemuksesta,
mikä on halvempaa kuin useiden konsulttien palkkaaminen.
Kiinteistöliiton hallituskyselyn (2018) 3 %:ssa taloyhtiöitä
käytetään hallitusammattilaista (ulkopuolista henkilöä, jolle maksetaan
palkkio). Kaupparekisterissä oli 1.7.2020 yhteensä
89 413 asunto-osakeyhtiötä. Tästä luvusta laskien hallitusammattilaisia
käytetään yli 2 600 asunto-osakeyhtiössä. Kyselyn
mukaan hallitusammattilaisista 50 % toimi puheenjohtajina,
33 % hallituksen jäsenenä ja loput olivat toimineet molemmissa
rooleissa. Vastaajista 90 % oli tyytyväisiä hallitusammattilaisen
toimintaan.
Ehkä jopa lähitulevaisuudessa koittaa aika, jolloin hallitusammattilaisia
ei käytetä vain palokuntatyyppisissä hätätilanteissa
vaan taloyhtiön toiminnan ennakoinnissa, kehittämisessä
ja strategian sparraajana. Näin hallitusammattilaisia käytetään
esimerkiksi yritystoiminnassa. Ennakoiva toiminta on aina halvempaa
kuin hätätilanteisiin ajautuminen esimerkiksi taloyhtiön
kunnossapidossa.
Kirjoittaja: Keijo Kaivanto
Asiamies, asianajaja, varatuomari
Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry
