Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Milloin taloyhtiöt käyttävät ulkopuolisia hallituksen jäseniä?

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto

TALOYHTIÖT KÄYTTÄVÄT ulkopuolisia hallituksen jäseniä
yleensä poikkeustilanteissa eli silloin kun hätä on suurin.
Kolme yleisintä syytä käyttää ulkopuolista hallituksen jäsentä
eli muita kuin osakkaita, kattaa noin 90 % tapauksista.

Yleisin syy on se, ettei osakkaista löydy halukkuutta osallistua
hallitustyöskentelyyn puheenjohtajana tai jäsenenä. Syy
voi liittyä ikärakenteeseen, vähäiseen rotaatioon tai henkilökemioihin.
Vetovastuussa olevat yksinkertaisesti kyllästyvät toimimaan
vähäisellä arvostuksella ja monesti palkkiotta taloyhtiön
eteen. Monesti tilanne ratkeaa kuitenkin siihen, kun
ulkopuolinen ehdokas tekee tarjouksen, jolloin alkaa taas löytyä
halukkuutta – ehkä kohtuullista kokouspalkkiota vastaan.
Kiinteistöliiton hallituskyselyn (2018) mukaan 47 %:lle hallituksen
jäsenistä ei makseta lainkaan kokouspalkkioita.

Toiseksi yleisin syy on riidat, joita varten halutaan hallitukseen
neutraali ulkopuolinen hallituksen tai hallituksen puheenjohtaja
tuomaan työrauhaa ja pistämään asioita kuntoon. Riidat
voivat liittyä osakkaan ja yhtiön välillä tai osakkaiden
välillä. Tällöin ollaan valmiita maksamaan tilanteen rauhoittamisesta
ja asioiden kuntoon pistämisestä ulkopuoliselle asiantuntijalle
tai hallitusammattilaiselle.

Kolmanneksi yleisin syy on taloyhtiön remontit kuten esimerkiksi
putki- tai julkisivuremontti, mihin halutaan ulkopuolista
kokemusta ja näkemystä remontin johtamiseen. Tällöinkin
ollaan valmiita maksamaan ulkopuolisesta asiantuntemuksesta,
mikä on halvempaa kuin useiden konsulttien palkkaaminen.

Kiinteistöliiton hallituskyselyn (2018) 3 %:ssa taloyhtiöitä
käytetään hallitusammattilaista (ulkopuolista henkilöä, jolle maksetaan
palkkio). Kaupparekisterissä oli 1.7.2020 yhteensä
89 413 asunto-osakeyhtiötä. Tästä luvusta laskien hallitusammattilaisia
käytetään yli 2 600 asunto-osakeyhtiössä. Kyselyn
mukaan hallitusammattilaisista 50 % toimi puheenjohtajina,
33 % hallituksen jäsenenä ja loput olivat toimineet molemmissa
rooleissa. Vastaajista 90 % oli tyytyväisiä hallitusammattilaisen
toimintaan.

Ehkä jopa lähitulevaisuudessa koittaa aika, jolloin hallitusammattilaisia
ei käytetä vain palokuntatyyppisissä hätätilanteissa
vaan taloyhtiön toiminnan ennakoinnissa, kehittämisessä
ja strategian sparraajana. Näin hallitusammattilaisia käytetään
esimerkiksi yritystoiminnassa. Ennakoiva toiminta on aina halvempaa
kuin hätätilanteisiin ajautuminen esimerkiksi taloyhtiön
kunnossapidossa.

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto
Asiamies, asianajaja, varatuomari
Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Mitä opimme 1970-luvun öljykriisistä?

Kirjoittaja: Mervi Ahola Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia

LVI-asennusten pätevyys – valitse viisaasti

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi erillinen toimielin. Samaan aikaan LVI-asennuksia saa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina

Asuntoyhtiön tiedot ajan tasalle

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Aika usein tulee vastaan asuntoyhtiöitä, joissa yhtiöjärjestys on vanha ja sisältää ristiriitaisia tai vanhentuneita määräyksiä. Yhtiöjärjestys voi olla

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Onko taloyhtiösi vakuutusturva ajan tasalla?

Taloyhtiön kiinteistövakuutuksen ajantasaisuus ja kattavuus ovat hallituksen vastuulla. Säännöllinen kilpailutus ja vakuutustarpeiden arviointi varmistavat, että suoja on riittävä ja hinta kohdallaan.

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan

Seinä-wc ei ole pelottava mörkö

Seinä-wc:n pelko on usein turhaa. Se ei ole pelottava mörkö tai vesivahinkoja tuottava väärä valinta, vaan materiaaleja säästävä ja asiakastyytyväisyyttä tuova

Viemäreiden mitoitus vastaamaan nykytarvetta

Kirjoittaja: Marko Polvi Monet rakentamisessa käytettävät tekniikat ovat kehittyneet, mutta rakennusten viemäröinnit rakennetaan edelleen monesti vanhoilla tavoilla. Tämä ei edistä rakennusten