Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Naapuri ei ole häiriötekijä – hän on ihminen

Kerrostaloasumisen taito on sietää elämää.

Joku harjoittelee yläkerrassa joogaa. Viereisestä asunnosta kuuluu lasten nauru – tai itku. Putket paukkuvat aamuyöllä, kun joku käy suihkussa. Kerrostaloasuminen on akustinen yhteiskokemus, halusimme sitä tai emme.

Silti yhä useampi taloyhtiö painii samojen kysymysten kanssa: missä menee normaalin elämän ja häiritsevän melun raja? Kuka saa tehdä mitä ja milloin?

Vastaus on harvoin yksinkertainen – mutta yksi asia on selvä: täydellistä hiljaisuutta ei kerrostaloelämään kuulu.

Elämä ei nuku kello 22

Useimmissa taloyhtiöissä yörauha alkaa kello 22 tai 23. Monelle se tarkoittaa: sen jälkeen pitää hiljentää. Mutta järjestyssääntö ei ole äänettömyysmääräys – se on kohtuullisuuden raja.

Pikkulapsiperhe ei voi estää vauvan itkua. Vuorotyöläinen ei voi siirtää suihkuaan aamukahdeksaan. Ikääntynyt, jolla on unihäiriöitä, liikkuu yöllä. Kaikki nämä ovat tavallista elämää – ja kerrostalorakentaminen on aina ollut kompromissi yksityisyyden ja yhteisöllisyyden välillä.

Äänten sietäminen ei tarkoita, että häiriöihin pitää alistua. Se tarkoittaa, että lähtökohtana on ymmärrys eikä epäluulo.

Satunnainen juhla vai toistuva riesa?

Olennainen kysymys ei ole se, onko naapuri äänekäs, vaan se, onko ääni jatkuvaa ja tarkoituksellista häirintää.

Yksittäinen syntymäpäiväjuhla, jonka musiikki kantaa seinien läpi, on eri asia kuin viikoittaiset iltabileet. Lapsen jalkojen tömistely on eri asia kuin se, että yläkerran asukas toistuvasti heittää tavaroita lattialle. Konteksti ratkaisee.

Taloyhtiöissä päästäisiin pidemmälle, jos ongelmatilanteissa ensimmäinen reaktio olisi yhteydenotto – ei välittömästi isännöitsijälle tai poliisille, vaan naapurille itselleen. Useimmat konfliktit ratkeavat suoralla, asiallisella keskustelulla. Se vaatii rohkeutta, mutta myös rohkeuden ottaa vastaan palaute.

Yhteiset pelisäännöt suojaavat kaikkia

Jos häiriö on todellinen ja toistuva, taloyhtiöllä on keinot puuttua – mutta prosessit ovat hitaita ja vaativat dokumentoitua näyttöä. Siksi ennaltaehkäisy on arvokkaampaa kuin jälkiselvittely.

Hyvä taloyhtiö ei ole paikka, jossa kaikki ovat hiljaa. Se on paikka, jossa jokainen tietää, mitä toiselta voi kohtuudella odottaa – ja missä asutaan yhdessä, vaikka asutaankin erikseen.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

FinnBuild 26 ohjelma pureutuu rakentamisen murrokseen – miten rakennusala vastaa tekoälyn, energiasiirtymän ja kiertotalouden haasteisiin

Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Syksyn FinnBuild-messuilla katse käännetään ratkaisuihin: ohjelma tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan alan kehityksestä ja konkreettisia näkökulmia siihen, miten rakentaminen uudistuu kohti kestävämpää ja tehokkaampaa toimintaa.

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Asuinkerrostaloihin tarvitaan hissejä

Jälkiasennushissin rakentaminen vanhaan asuinkerrostaloon on usein järkevä ratkaisu, sillä porrashuoneen yhteyteen rakennettu hissi helpottaa asukkaiden ja muiden porrashuonetta käyttävien elämää ja

Taloyhtiön kukkaro kovilla

Taloyhtiöiden kulut nousivat merkittävästi vuoden 2023 aikana, mikä näkyi monessa taloyhtiössä vastikkeiden korotuksina ja ylimääräisten yhtiövastikkeiden keräämisenä. Vuosi 2024 kuuluu hyvin

Tarkan euron taloyhtiö?

Monessa taloyhtiössä ollaan huolissaan: kun talousnäkymät koko ajan synkkenevät, miten meidän käy? Kiinteistöliiton taloyhtiöiden tuoreen talous- ja rahoituskyselyn mukaan toistaiseksi valtaosa

Lippulaivassa on vihreä lippu

Miten jakamistalous voisi parhaimmillaan toimia taloyhtiössä? – Taloyhtiöiden talkoot ovat syvällä suomalaisuuden DNA:ssa, mutta tavaroiden jakaminen voi joskus olla hankalaa. Mutta

LVI-työelämäkumppanit tulevat!

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina kritiikin kohteena. Viimeisimmät isot uudistukset eivät ehkä onnistuneet aivan ennakkojulistusten mukaisesti, ja

Isännöitsijän uudet nuotit

Uudistetut isännöinnin eettiset ohjeet astuivat voimaan 1.2.2023. Uudistuksen tavoitteena on parantaa isännöinnin laatua ja lisätä luottamusta isännöintiin. Ohjeet päivitettiin Isännöintiliiton, Isännöinnin

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme