Ilmanvaihto

Ilmaherruus hakusessa

Toimiva ilmanvaihto taloyhtiössä on tiedon ja tahdon asia

Ilmanvaihto tuo puhdasta ilmaa hengitykseen ja poistaa rakennuksessa syntyvät epäpuhtaudet. Esimerkiksi hiilidioksidin ja vesihöyryn pitoisuudet ilmassa täytyy pitää tasolla, joka on sekä ihmiselle että rakennukselle terveellinen.

ILMANVAIHDOSTA PUHUTTAESSA on kuitenkin se ongelma, että käsitteet menevät välillä suloisesti sekaisin. Mikäli tuloilma puhalletaan koneellisesti tilaan, on kyseessä tulo- ja poistoilmanvaihto, muussa tapauksessa kyseessä on vain poistoilmanvaihto. Jos tuloilmaa kostutetaan tai jäähdytetään, puhutaan ilmastoinnista.

Poistoilmanvaihdon toteutuksessa on tärkeää järjestää hallittu korvausilman sisäänotto (esimerkiksi ulkoilmaventtiilien avulla). Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon etuna on mahdollisuus tuloilman suodatukseen ja lämmöntalteenottoon poistoilmasta.

Valistusta tarvitaan yhä
Sisäilmayhdistys ry:n sisäilma-asiantuntija, diplomi-insinööri Mervi Ahola toteaa, että osa kansalaisista tietää ilmanvaihtoasiat varsin hyvin, mutta osalla riittää tekemistä vielä ihan perusjuttujen kanssa. Esimerkiksi perinteinen meidän talossa poisto riittää -linja elää sitkeästi.

"Ilmanvaihto on aina kokonaisuus, mutta sitä ei aina jakseta hahmottaa", hän toteaa.

Jatkuvasti esille tulee myös esimerkiksi painovoimaisen poiston ihannointi, mikä voi johtaa melkoiseen ongelmavyyhtiin. Aholan mukaan painovoimainen ilmanvaihto voi toimia kerrostaloissa, mutta matalissa omakotitaloissa ilmanvaihto on ajoittain todella heikkoa ja vaatii paljon tuulettamista.

"Viesti menee perille aika hitaasti." Asuntomarkkinan "tikittäväksi aikapommiksi" Ahola määrittelee yli 30-vuotiaat pientalot, joissa ei laitettu tikkua ristiin pitkään aikaan - ei ilmanvaihdon päivittämiseksi tai muutenkaan.

"Suurin huoli on pienistä rivitalo-osakeyhtiöistä, joissa ei välttämättä edes tiedetä, kenen vastuulla nämä asiat ovat tai että tällaisia asioita pitäisi yleensä edes miettiä."

"Onpas alhainen vastike!"
Asunnon etsijöille Ahola antaakin vinkin: hälytyskellojen pitäisi soida, jos 30-40-vuotiaan rivari- tai kerrostalokämpän vastike on alhainen.

"Alhainen vastike sattuu silmään etenkin, jos kiinteistö on vanha eikä isompia remontteja ole tehty. Tällöin tietää, että asioita ei ole hoidettu hyvin menneisyydessä eikä tulevaisuuteen ole juuri varauduttu." Vastuunsa kantavalla taloyhtiöllä pitäisi olla 30 vuoden ikään tullessa jo muutakin CV:ssä kuin ulkomaalaus ja uudet ikkunat.

"Ostajan pitää pyytää taloyhtiön viisivuotissuunnitelma nähtäville, niin selviää vähän että millainen yhtiö on kyseessä." Toisaalta viisivuotissuunnitelmat syntyvät monessa paikassa ympäripyöreästi kuin konsanaan hallitusohjelmat - samat toimenpiteet saattavat jököttää dokumentissa vuodesta toiseen, vaikka päivämäärä paperin ylänurkassa välillä vaihtuu.

Kone käynnissä?
Sisäilma-asiat puhuttavat myös julkisella puolella ja huolta kannetaan esimerkiksi sairaaloista ja kouluista. Viime aikoina on uutisoitu kouluista ja päiväkodeista, jotka laittavat säästösyistä ilmanvaihdon kokonaan pois päältä illaksi ja viikonlopuksi - kun koneellisen ilmanvaihdon ideana on, että sen pitää olla toiminnassa koko ajan.

Ahola ymmärtää kuntia siinä, että ilmanvaihdosta syntyy isot kustannukset. "Ja sitten esimerkiksi kouluissa on käytössä sen verran vanhaa laitekantaa, että ne eivät voi olla vain ihan pikkasen päällä - se on joko on tai off." Uusissa järjestelmissä on toki räätälöintimahdollisuuksia paremmin.

Ahola katsoo, että ilmanvaihdon tulee olla kouluissa päällä 24/7 ainakin silloin, jos on tiedossa, että rakennuksessa on sisäilmaongelmia. Ilmavirtojen vaihtuminen luokkahuoneissa ei rakenteissa muhivaa kosteuspommia korjaa, mutta voi auttaa ihmisiä hengittämään.

Ojasta allikkoon
Perinteisesti käytön ulkopuolinen ilmanvaihto on hoidettu jättämällä ns. likaiset poistot päälle - mutta tämä on Aholan mukaan se kaikkein huonoin mahdollinen ratkaisu. "Rakennukseen tulee voimakas alipaine ja korvausilma haetaan vaikka lattianraosta. Silloin ainakin saadaan epäpuhtauksia hengitysilmaan, ellei muuten."

Moderni, koneellinen ilmanvaihto on kehittynyt pitkin askelin samalla kun trendit vievät meitä kohti älytaloja ja kaikkivoipaisia äppejä - mutta liika teknistyminen voi tarkoittaa, että kaikki kansalaiset eivät pysy kelkassa. Aholan mukaan ilmanvaihtotuotteet voisivat olla nykyistä helpompia käyttää ja huoltaa. "Toisaalta kuluttajat toivovat pomminvarmoja tuotteita ja ohjeistuksia, joita voi olla vaikea antaa", hän myöntää.

"Uskon kuitenkin, että moni valmistaja miettii näitä asioita ja kehittää helppokäyttöisempiä konsepteja."

Harvoin prioriteettilistan kärjessä
Koulutuspäällikkö Ali Aaltonen Vallox Oy:stä katsoo, että varsinkin vanhoissa kerrostaloissa ilmanvaihto toimii usein varsin huonosti ja ilmanvaihtoremonteista sopiminen taloyhtiöissä on hankalaa.

"Jos esimerkiksi putkiremontti on pakko tehdä ensin, niin rahat ovat luonnollisesti vähissä talossa. Vuokrataloissa asiat ovat selkeämpiä: niissä omistaja voi päättää, että talo laitetaan nyt energiatehokkaaseen kuntoon. "

Aaltosen mukaan paikallisten viranomaisten rakennusmääräysten tulkinnat ovat tehneet kerrostalojen ilmanvaihtosaneerauksesta usein hankalaa ja sitä myötä kallista. "Uusi ilmanvaihtoa koskeva asetus onneksi selkeyttää esimerkiksi ulospuhallusilman vientiä seinästä ulos", hän lisää.

Ammattilaisille tarvetta
Julkisen rakentamisen puolella on vaarana, että järjestelmistä tulee niin suuria ja monimutkaisia, että niiden oikea käyttö ja myöhempi ylläpito voi osoittautua hankalaksi. Aaltonen ei usko, että tilanne korjautuisi pelkästään älypuhelimen sovellusta sormeilemalla, vaan kiinteistöstä pitäisi olla huolehtimassa sellainen henkilö, joka todella ymmärtää järjestelmän. Lisäksi säätöpeltejä ja muuta automatiikkaa pitäisi testata säännöllisesti.

"Antureiden avulla on joissain tapauksissa mahdollisuus saada tietoa vikatilanteista, mutta tämä edellyttää, että arvoja seurataan automaattisesti ja hälytysrajat on määritelty oikein. Toki anturitkin vanhetessaan voivat vikaantua, joten järjestelmän ylläpitäjällä tulee olla ymmärrys sen toiminnasta."

Turhasta ilmanvaihdosta eroon
Ilmanvaihtojärjestelmien energiankulutus on yksi aihepiiri, mistä peistä taitetaan säännöllisesti, mutta Aaltonen ei usko, että esimerkiksi lämmön talteenoton hyötysuhteissa tapahtuu enää suuria parannuksia.

"Fysiikan lait tulevat vastaan ja nykyisetkin parhaan laitteet jäähdyttävät ulospuhallusilman niin kylmäksi, että järjestelmän suunnittelu ja asennus vaatii todella huolellisuutta. Kovilla pakkasilla jäteilmakanavat ja -laitteet voivat jäätyä, mikäli niitä ei ole toteutettu oikein", hän huomauttaa.

Aaltosen mukaan tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että puhaltimien sähkönkulutus laskee merkittävästi, mutta puhallinenergian kulutusta voidaan vielä pienentää hyvällä suunnittelulla. "Tämä merkitsee kuitenkin laitteiden ja kanavien koon kasvua ja tästä rakentajat eivät pidä. Yhden suuren ilmanvaihtojärjestelmän jakaminen useisiin pieniin, lyhentää yleensä kanavistoa, joten puhaltimet pääsevät helpommalla ja energiaa säästyy."

"Suurin säästökohde on edelleen "turhan" ilmanvaihdon eliminointi. Tarpeenmukainen ilmanvaihdon säätö tulee yleistymään ja tähän anturitekniikka antaa hyvät työkalut", uskoo Aaltonen.

"Tässäkin on riski, että järjestelmistä tulee monimutkaisia. Ilmanvaihdon jakaminen pienemmiksi yksiköiksi helpottaa tilakohtaista säätöä, yksinkertaistaa järjestelmiä, helpottaa vianetsintää ja pienentää kokonaisenergiankulutusta", hän listaa.

Analyyttinen ote valttia
Toimitusjohtaja Juha Tamminen Betton Oy:stä katsoo, että ilmanvaihto-asioissa tietoisuus on lisääntynyt tutkimuksen ja analysoinnin osalta.

"Yhteiset mittausmenetelmät ja normit ovat kehittyneet, mutta samaan aikaan tulee jatkuvasti uusia altistavia aineita, joiden mittauskin on vielä hakusessa." Yleisesti ottaen Tamminen silti arvioi, että pelottelu sisäilmaongelmilla on vähentynyt ja ymmärrys lisääntynyt - myös korjaustoimenpiteiden osalta. Tammisen mukaan isot rakennusliikkeet ovat nyt kuitenkin syyttämässä muovimattoja ongelmista eivätkä tahdo niitä käyttää. "Tähän teemaan alan liitto palaa alkuvuodesta ja pyrkii tekemään yhtenäisen lausunnon. Tässä yhteydessä tultaneen korostamaan oikeita työtapoja sekä esimerkiksi lattiatasotteiden oikeaa käyttöä."

Anna mattoliiman kuivua!
Tamminen muistuttaa, että liian ohuet tasoitekerrokset eivät anna mattoliiman kosteudelle tilaa kuivua. "Kuitenkin nimenomaan tästä asennusliikkeet joutuvat tinkimään hintakilpailussa", hän lisää.

Betton tarjoaa erilaisia tiivistysratkaisuja sekä ilmavuotojen tiivistyksiin, että vaativimpiin betonipintojen tiivistyksiin kaasumaisia haitta-aineita kohtaan. Tammisen mukaan yrityksen sisäilmapuoli on jatkuvassa kasvussa.

"Blowerproof Liquid -tuotesarja on helpottanut työn tekoa ja varmistaa näin omalta osaltaan onnistuneen lopputuloksen. Myös ruiskutettava suojamassa mahdollistaa korjausten teon kohteissa, joihin ei aiemmin päässyt kunnolla edes käsiksi."

Koulutusyhteistyöllä hyviin tuloksiin
Espoolainen yritys myös kouluttaa urakoitsijoita ja suunnittelijoita tuotteiden oikeaan käyttöön - ja toimitusjohtajan mukaan tämä työ on samalla lujittanut yhteistyötä asiakasrajapinnassa.

Bettonin toinen tuotelinja on Uzin-tasoitteet, pohjustimet sekä mattoliimat. "Tämä on usein se perusta, mille myös onnistuneet lattiat perustetaan."

Tamminen näkee, että tiivistysmarkkinat kasvavat nyt voimakkaasti - ja samaan aikaan kilpailu on kiristynyt, kun alalle tulee uusia toimijoita ja ratkaisuja.

"Tässä vauhdissa pitää sekä urakoitsijan että suunnittelijan pitää pää kylmänä ja vaatia luotettavaa näyttöä tuotteesta. Jos ei ole referenssejä, niin ainakin tiiviystestauksen tulee olla kunnossa", hän summaa.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: YIT

Julkaistu: 01/2018