Energiatehokkuus
Julkisivut (ikkunat, parvekkeet)

Ikkunat ja parvekkeet entistä ehommiksi

Uusien ikkunoiden asentaminen houkuttaa monia taloyhtiöitä. Useissa tapauksissa on järkevää yhdistää ikkunaremontti laajempaan julkisivuremonttiin, jolloin kiinteistön ulkovaippa saadaan kerralla kuntoon kenties vuosikymmeniksi eteenpäin. Julkisivuremonttien yhteydessä korjataan tai uudistetaan tyypillisesti myös parvekkeita. Esimerkiksi parvekelasitusten asennukset ovat yleistyneet.

KIINTEISTÖN KORJAUSTÖIDEN ja niiden aikataulujen suunnittelu vaatii vakaata harkintaa.

Julkisivuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Petri Annilan arvion mukaan taloyhtiössä ei yleisesti ottaen kannata ryhtyä tekemään esimerkiksi ikkunaremonttia pelkästään siitä syystä, että ikkunat halutaan muuttaa aiempaa energiatehokkaammiksi.

"Jos kuitenkin kiinteistössä on tarkoitus toteuttaa muutoinkin julkisivuremontti, voi olla hyvä ajatus uudistaa ikkunat samassa yhteydessä. Remonttien yhdistäminen on usein järkevää, ja tällöin voidaan saada parannusta myös ikkunarakenteiden kuntoon ja energiansäästöön."

Luonnollisesti sellaiset ikkunaviat, jotka vaikuttavat asumisterveyteen tai -turvallisuuteen, on syytä korjata heti kun ne on havaittu. Sen sijaan ikkunan ulkonäköön tai käytettävyyteen liittyvien pienten puutteiden korjausta voidaan siirtää hieman myöhemmäksi, jotta ikkunaremontti saadaan osaksi jotakin laajempaa kiinteistön korjaushanketta.

Ammattilaiset asialle
Kun ikkunaremontti on päätetty tehdä, taloyhtiössä on syytä varmistaa, että remontin suunnittelijoiksi ja toteuttajiksi valitaan osaavia ja päteviä tekijöitä. Myös korjaustöiden valvojiksi on suositeltavaa valita asiantuntevia ja kokeneita rakennusalan ammatti-ihmisiä.

Ennen varsinaisen ikkunaremontin alkua on syytä selvittää taloyhtiön ikkunarakenteiden kunto sekä ikkunoiden toimivuus.

Suppeimmillaan ikkunaremontti saattaa rajoittua esimerkiksi lasien kittien uusimiseen sekä ikkunapuitteiden korjausmaalaukseen. Jos taloyhtiössä kuitenkin halutaan saada ikkuna-asiat kuntoon pitkäksi aikaa eteenpäin, monesti halutaan vaikkapa vaihtaa vanhat ikkunat kokonaan uusiin.

Annilan mukaan ikkunoita vaihtamalla voidaan lähtötilanteesta riippuen päästä jopa 5-10 prosentin säästöön energiakustannuksissa, niin kerros- kuin rivitalokiinteistöissäkin. Nykytekniikan mukaisia rakenteita käytettäessä ikkunoiden U-arvot voivat parhaimmillaan olla luokkaa 0,5 W/m2K (wattia neliömetrille lämpöastetta kohti), joten ikkunoiden lämmönpitävyys voi remontissa parantua ehkäpä kaksinkertaiseksi.

Toimivia ratkaisuja
Monet uudet avattavat energiatehokkaat ikkunat ovat rakenteeltaan 4-lasisia.

"Matalaenergiataloissa ikkunoita ei välttämättä suunnitella avattaviksi ja siksi niissä käytetään kiinteitä 2-lasisia ikkunoita, joilla päästään helpommin hyviin U-arvoihin", Annila selittää.

Joissakin ikkunamalleissa - kuten niin sanotuissa tuloilmaikkunoissa - energiatehokkuutta parannetaan esilämmittämällä ikkunaventtiilin kautta sisälle otettavaa tuloilmaa.

"Tämäntyyppisissä ikkunoissa on yleensä kytkin, joka talviasentoon asetettuna kierrättää ja lämmittää tuloilmaa ikkunan sisällä. Näissä ikkunoissa myös lasin pintalämpötila on tavallista korkeampi. Ratkaisu ehkäisee vedontunnetta sisätiloissa."

Jos kyseessä on suojeltu rakennus, kiinteistön remontissa voi olla tavallista hankalampaa saada lupa vaihtaa uusia ikkunoita vanhojen tilalle, vaikka energiatehokkuus sillä tavoin paranisikin.

"Nykyisin on kuitenkin markkinoilla uusia mutta vanhoilta näyttäviä ikkunamalleja, jotka ovat teknisesti parempia ja paremmin lämpöä pitäviä kuin alkuperäiset vanhat ikkunat. Useimmiten tällaisia voidaan asentaa julkisivuihin suojelluissakin rakennuksissa", Annila huomauttaa.

Parvekkeet paremmiksi
Annila muistuttaa, että taloyhtiön julkisivuremonttiin kuuluu tyypillisesti myös parvekkeiden korjaus- ja parannustöitä.

"Usein parvekeremonteissa on kyse siitä, että parvekkeita on pakko korjata. Samalla kuitenkin voitaisiin pyrkiä myös parantamaan parvekkeiden käytettävyyttä."

Ennen kaikkea parvekkeet on syytä korjata turvallisiksi. Rakenteiden vauriot voivat pahimmassa tapauksessa johtaa koko parvekkeen kiinnikkeiden pettämiseen.

Kaiteet ovat parvekkeissa toinen heikko kohta. Suomessakin on nähty ikäviä käytännön esimerkkejä siitä, että vioittuneet kaiteet voivat irrota ja aiheuttaa vakavia putoamistapaturmia. Tilastojen mukaan noin 10-20 prosentissa parvekeremonteista parvekkeiden kaiteet ovat jo päässeet siihen kuntoon, että ne joudutaan uusimaan kokonaan.

Usein parvekkeiden vedenpoistojärjestelmät ja parvekelattian vedeneristyspinnoitteet saattavat niin ikään kaivata kohennusta. Laajoissa parvekeremonteissa on toisinaan mahdollista myös laajentaa parvekkeiden kokoa.

Suomessa parvekkeiden tai muiden julkisivun rakenteiden korjaus talviaikaan ei Annilan mukaan ole vielä kovin yleistä.

"Ei kuitenkaan ole mitään syytä, miksi korjauksia ei voitaisi tehdä talviaikaankin. Nykyisin lähes kaikissa korjausratkaisuissa talon julkisivu suojataan joka tapauksessa hupulla, joka suojaa tehokkaasti kosteusvaurioilta", mainitsee Annila.

Jos parvekkeita remontoidaan talvella, asukkaat kenties saavat ne kesäkauden alkaessa jo käyttöön.

Suojaavia lasirakenteita
Toisinaan taloyhtiöissä päädytään parvekkeiden lasittamiseen remonttien yhteydessä. Parvekelasien avulla pyritään usein parantamaan parveketilan käyttömahdollisuuksia ja lisäämään sen rakenteiden kestävyyttä.

"Suomessa parvekelasitukset ovat yleistyneet jo 1980- luvun loppuvuosista lähtien. Esimerkiksi 1990-luvun puolivälissä parvekelaseja asennettiin noin 10 000 asuntoon vuosittain", kertoo Lumon Oy:n parvekelasiasiantuntija, tekn.tri Kimmo Hilliaho.

"Nyttemmin parvekelaseista on monissa uudiskohteissa tullut jo lähes vakiotuote. Lasit kestävät käyttöä vähintään 25 vuotta."

Hiiliahon mukaan laseissa on se etu, että ne suojaavat parveketta tuulelta, pölyltä ja lialta.

"Usein lasituksella voidaan ennaltaehkäistä parvekkeiden vaurioita. Samalla parvekelasit lisäävät ääneneristävyyttä.

"Markkinoille on tullut myös lasituskohtaisia aurinkosuojaverhoja, jotka vähentävät auringon lämpösäteilyn vaikutuksia."

Tyypillisesti lasitetuilla parvekkeilla voidaan käyttää ajoittain infrapunalämmittimiä, ja lasitus hidastaa lämmön karkaamista.

Lisää asumistilaa
Hilliahon mukaan esimerkiksi Keski-Euroopassa asennetaan paljon tiiviisti toisiinsa kytkeytyviä puitteellisia liukulaseja. Suomessa parvekelasitukset ovat puitteettomia ja liukuominaisuuden lisäksi myös avattavissa.

"Monet arkkitehdit suosivat puitteettomia parvekelasituksia. Lasitettu parveke myös parantaa parvekkeen käytettävyyttä varsinkin talvikaudella ja tavallaan lisää huoneiston asumistilaa."

"Avattavat parvekelasit ovat karkaistua lasia. Jos tällainen lasi särkyy, se murenee eikä hajoa teräviksi kappaleiksi. Kaidelasit puolestaan ovat laminoitua lasia, jossa on kaksi lasia yhdistettynä laminointikalvolla."

"Tyypillisesti lasitukset ovat helppokäyttöisiä ja ne voidaan avata yhdellä kädellä. Laseja on mahdollista säädellä ja avata tarpeen mukaan", Hilliaho sanoo.

"Parvekelasitukset voidaan pestä samalla kuin kiinteistön muutkin ikkunat, vaikkapa kerran vuodessa. Lisäksi laseille suositetaan tarkastusta ja huoltoa noin 5-7 vuoden välein."

Huollossa yleensä käsitellään lasitusten kiskot silikonisuihkeella ja tarvittaessa uusitaan kuluneita mekaanisia osia, esimerkiksi kiskopyöriä.

Nykyisin moniin Suomen kaupunkeihin rakennetaan aiempaa korkeampia kerrostaloja. Niihin asennetaan usein parvekelasituksia siksi, että etenkin yläkerrosten parvekkeita halutaan suojata ankarilta tuuli- ja sadeolosuhteilta.

"Toisaalta korkeiden talojen parvekkeita lasitetaan myös siksi, että se helpottaa parvekkeiden puhtaanapitoa. Parvekkeelle kertyvien lumien ja jäiden poisto olisikin hankalaa, koska niiden pudottaminen korkealta olisi turvallisuusriski", Hilliaho pohtii.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Lumon Oy

Julkaistu: 01/2019