Hissit (hissisaneeraus)
Raput
Yhteiset tilat

Hissisaneeraus on kannattava investointi

Varsin monet Suomen hisseistä ovat saneerauksen tarpeessa, koska niiden osat kuluvat ja tekniikka alkaa vanhentua. Hissejä modernisoimalla voidaan myös edistää käyttöturvallisuutta. Ellei kerrostalossa ole ennestään hissiä, sellainen kannattaa rakentaa pikimmiten. Hissi parantaa asumismukavuutta ja esteettömyyttä sekä nostaa kiinteistön arvoa.

SUOMEN HISSIYHDISTYKSEN asiamiehen Veli-Pekka Vitikan arvion mukaan Suomen hisseissä on todella paljon korjausvelkaa.

"Nykyään hisseistä ei enää ylläpidetä rekisteriä, mutta maassa on suunnilleen 60 000 hissiä. Niistä monet on asennettu 1960-1980-luvuilla ja niiden tekniikka alkaa olla jo käyttöikänsä päässä."

Vitikan mukaan vanhoja hissejä saneerataan Suomessa yllättävän vähän. Hissin käyttövarmuutta haittaa se, että vanhoihin hisseihin ei ole enää saatavilla varaosia.

"Vaihto-osia tarvittaisiin, sillä osat kuluvat käytössä. Myös hissien tekniikka on muuttunut. Esimerkiksi reletekniikkaa ei enää käytetä hissien ohjauksessa."

"Yksi ratkaisu hissiongelmaan on, että vanha hissi puretaan ja sen tilalle asennetaan kokonaan uusi", Vitikka ehdottaa.

Nykyaikaisten hissien pysähtymistarkkuus kerroksissa on merkittävästi parempi kuin vanhoilla hisseillä, jotka saattavat pysähtyessään jättää hissin ja käytävätason välille jopa kymmenen senttimetrin korkuisen kynnyksen.

"Hissin pysähtymistarkkuuden parantaminen edistäisi esteettömyyttä ja lisäisi käyttöturvallisuutta. Käyttäjät voivat helposti kompastua hissin ovella ja kenties loukkaantua vakavasti."

Lainsäädännössä yhä turvallisuuspuutteita
Vuoden 2016 uusi hissiturvallisuuslaki poisti rekisteröitymispakon niiltä urakoitsijoilta, jotka asentavat taloihin uusia hissejä. Sen sijaan hissien korjaustöitä saavat jatkossakin tehdä vain hyväksytyt urakointiliikkeet.

"Toinen uudistus on, että nykyisin myös uudet hissit käyttöönottotarkastuksen jälkeen on määräaikaistarkastettava jo kahden vuoden käytön jälkeen, kuten vanhemmatkin hissit. Aikaisemmin uusien hissien ensimmäinen määräaikaistarkastus edellytettiin vasta neljä vuotta käyttöönoton jälkeen."

"Muutoin laki ei tuonut alalle kovin paljon uutta, koska suurin osa uuden lain säädöksistä oli jo aiemmin sähköturvallisuuslainsäädännössä. Niitä on nyt siirretty hissiturvallisuuslain puolelle", Vitikka kertoo.

"Vuoden 1997 hissidirektiivi muutti aikanaan asioita paljon enemmän. Direktiivissä esimerkiksi vaaditaan, että hissien koreissa täytyy olla ovet."

Vaarallisia ovettomia hissejä on kuitenkin edelleen käytössä. Viimeksi marraskuussa 2018 tällainen hissi aiheutti Helsingissä kuolemaan johtaneen onnettomuuden, kun hissikorissa kuljetettu kuorma kiilasi matkustajan hissin takaseinää vasten.

Monissa EU:n jäsenmaissa kansalliset määräykset edellyttävät ovien asentamista vanhoihinkin hissikoreihin, mutta Suomessa lainsäädäntö ei vaadi tällaisia asennuksia.

"Olisi myös suositeltavaa, että hisseihin asennettaisiin vikatilanteita varten puheyhteys hissihuollon valvomoon", esittää Vitikka.

Uusia hissikuiluja vanhoihin taloihin
Mikäli kerrostalossa ei ole hissiä ennestään, sellainen voidaan nykyään rakentaa lähes kaikkiin asuinrakennuksiin.

Tämäntyyppinen hissihanke on tärkeää valmistella huolellisesti. Lähes aina hissin rakentaminen vanhaan taloon on kuitenkin mahdollista. Usein hissi saadaan jollakin tavalla mahtumaan porraskäytävään, mutta myös talon ulkopuolinen hissikuilu voi olla yksi vaihtoehto.

Jos hissi halutaan rakentaa suojeltuun rakennukseen, sekin onnistuu jo helpommin kuin vielä muutamia vuosia sitten. Varsinkin Helsingin rakennusvalvonta on ollut tiukkana joidenkin historiallisten jugend-talojen hissiasennusten tapauksissa, mutta yleensä hyväksyttävä ratkaisu näihinkin tilanteisiin on lopulta löydetty.

Hissien asentamisessa hissittömiin kiinteistöihin taloyhtiöitä opastaa muun muassa Helsingissä hissiasiamies, jonka palvelut ovat maksuttomia.

"Hissi tuo kerrostaloon esteettömyyttä. Silloin esimerkiksi ikäihmiset pystyvät asumaan kotonaan, vaikka heidän liikuntakykynsä heikkenisi", muistuttaa Vitikka.

Monissa tapauksissa hissihankkeisiin voi hakea valtionavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta.

Hissikonsultti mukaan saneerausprojekteihin
Hissit tarvitsevat toimiakseen huoltoa, yleensä vähintään neljä kertaa vuodessa.

"Kaikille hisseille laaditaan hissikohtaiset huolto-ohjelmat. Ne laatii joko valmistaja tai huoltourakoitsija. Huollon tarve riippuu paljolti siitä, millaisessa käytössä hissi on", Vitikka toteaa.

"Jokaisella hissillä on myös oma huoltokirja, johon kirjataan hissin koko huoltohistoria."

Kun taloyhtiössä aletaan valmistella hissisaneerausta, hankkeeseen on syytä ottaa mukaan erillinen hissikonsultti jo alkuvaiheissa.

"Välttämättä isännöitsijällä itsellään ei ole riittävästi tietoa hissien tekniikasta. Tyypillisesti konsultti selvittää tarvittavien saneeraustoimien laajuuden ja voi myös kilpailuttaa hissiliikkeet taloyhtiön puolesta. Usein konsultti toimii lisäksi hissisaneerausprojektin valvojana", sanoo Vitikka.

Huoltotyöt käyntiin jo hyvissä ajoin
Toimitusjohtaja Mika Ryhänen hissihuoltoihin erikoistuneesta Espoon Hissi Oy:stä uskoo, että taloyhtiöt Suomessa ovat pikkuhiljaa ymmärtämässä kiinteistöjensä hissien tarvitsevan jossakin vaiheessa saneerausta ja modernisointia.

"Ainakin asiat ovat tässä suhteessa paremmin kuin vielä viisi vuotta sitten. Toki taloyhtiöissä on hissien saneeraustarpeista monenlaisia näkemyksiä", hän pohtii.

"Tyypillisesti ainakin hissien ohjauskeskukset ja sähköistykset voivat olla saneerauksen tarpeessa. Joskus valmistajilla on vaikeuksia toimittaa varaosia kymmentä vuotta vanhempiin hisseihin, mutta useimmiten hissi saadaan silti kunnostettua kohtuullisessa ajassa."

Monesti hissejä saneerataan ja uusitaan vasta sitten, kun niissä on todettu pahoja vikoja. Asioihin olisi kuitenkin hyvä puuttua jo aikaisemmassa vaiheessa, jotta hissit pysyvät toimivina. Ensimmäinen vaihe on hissin kuntoarvion laatiminen.

"Peruskorjaamalla hissi voidaan kenties saada uuden veroiseksi. Hissit esimerkiksi saadaan pysähtymään kerroksiin aiempaa pehmeämmin ja tarkemmin, jos ohjaustekniikka modernisoidaan taajuusmuuttajapohjaiseksi. Taajuusmuuttajaratkaisut ovat hisseissä tätä päivää", Ryhänen huomauttaa.

Ryhäsen mukaan Suomessa saneerataan nykyisin kaikenikäisten talojen hissejä.

"Kun hissit vanhenevat, niiden kunnossapitokustannukset kasvavat ja vikoja alkaa esiintyä entistä useammin. Etenkin 1960- ja 1970-lukujen taloissa hissit ovat monesti täysin loppuun ajettuja."

"Toisaalta monien 1990-luvulla asennettujen hissien ohjaustekniikka alkaa jo vanhentua. Näiden hissien tekniikka kannattaisi uudistaa kenties kokonaan lähiaikoina", Ryhänen suosittaa.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Pixabay ja Espoon Hissit Oy

Julkaistu: 01/2019