Turvallisuus (vesi)
Vahinkosaneeraus (palo ja savu, vesi)

Huolellisuus ja varautuminen ehkäisevät vesi- ja palovahinkoja

Kerrostalojen vesi- ja palovahingot aiheuttavat usein mittavia vahinkoja aiheuttajan lisäksi myös naapureille. Finanssialan mukaan vuotovahingoista aiheutuvia korvauksia maksetaan noin 160 miljoonalla eurolla vuosittain. Korvattavia vuotovahinkoja on noin 37 000 kappaletta vuodessa. Tulipaloista aiheutuvia vahinkoja korvataan vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla. Paloissa menehtyy vuosittain yli 50 henkilöä.

Suuri osa tulipaloista liittyy sähköön. Syynä on useimmiten virheellinen sähkölaitteiden käyttö tai viallinen sähkölaite. Muita yleisiä syitä tulipaloihin ovat tuhopoltot, varomaton tulen käsittely, tulityöt ja salamaniskut.

Vesi- ja vuotovahingot johtuvat yleisimmin käyttövesiputkistojen ja viemäriputkistojen vanhenemisesta, vettä käyttävien laitteiden lisääntymisestä ja rakennusvirheistä.

Astianpesukoneiden kanssa tarkkana
”Merkittävä vesivahinkojen aiheuttaja on väärin asennetut tiskikoneet. On syytä varmistaa, että laitteiden kytkennät on tehty oikein ja ne ovat ammattilaisen tekemiä”, Recover Nordicin työnjohtaja Sebastian Eklund korostaa.

Recover Nordic Group nousi vahinkosaneeraustoimialan suurimmaksi toimijaksi Suomessa ostettuaan huhtikuussa L&T Korjausrakentaminen Oy:n.

Keski-Suomen alueella toimivan vahinkosaneerausyritys Staarin toimitusjohtaja Petri Pietikäinen painottaa myös sitä, että vesijohtoverkkoon kytkettyjen laitteiden, erityisesti astianpesukoneen sekä kylmälaitteiden alla pitäisi aina olla vuotokaukalo. Laitteita pitäisi seurata ja tarkastaa aika ajoin, ettei vettä ole valunut väärään paikkaan.

”Tärkeätä vesivahinkojen ehkäisyssä on se, että muistaa sulkea astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen hanan käytön jälkeen. Varsinkin astianpesukoneille sattuu paljon sitä, että huono letku tiputtaa pidemmän aikaakin vettä kalusteiden taakse. Tämä on varmaan se tyypillisin vahinko, joita me korjaamme”, Pietikäinen sanoo.

Hiljaista vuotoa voi olla vaikea havaita paljain silmin, mutta sellainen voi löytyä esimerkiksi putkesta, katolta tai lämmitysjärjestelmästä. Yksi merkki vuodosta voi olla se, että kiinteistön veden kulutus hyppää yhtäkkiä ylöspäin ilman erityistä syytä. Vuotojen paikallistamiseen on kehitetty erilaisia tekniikoita, kuten vuotovahdit, ääniprofilointi kuuntelulaitteella, lämpökamerakuvaus, merkkikaasu ja -savu sekä tähystys.

Putkivuoto voi olla myös äkillinen ja voimakas. Syynä on usein huonosti tehty tai vanha putkiliitos, ulkopuolisesta kosteusrasituksesta aiheutunut putken syöpyminen tai vanhentunut tiiviste.

”Putkistolle on tehtävä säännöllinen kuntotarkastus ja putkistosaneeraus pitää aloittaa riittävän ajoissa, jotta putkistot eivät pääse liian vanhoiksi. Monesti käy niin, että putkiremontissa tehdään kuntoon viemärilinjat ja käyttövesilinjat, mutta patteriputkistoille ei tehdäkään mitään. Niissä voi olla putkien syöpymistä ja muitakin ongelmia. Patterilinjat kulkevat rakenteissa piilossa, eikä niitä päästä kaikkia näkemään ja kaikkien kuntoa arvioimaan”, Eklund toteaa.

Myös kattorännien ja sadevesikaivojen puhtaanapito on tärkeätä. Katot pitäisi puhdistaa vähintään keväällä ja syksyllä. Kattolumen pudotukset pitäisi antaa oikeiden ja osaavien ammattilaisten tehtäväksi. Huonosti tehdystä lumenpudotuksesta voi syntyä suuriakin ongelmia, jos vesikattorakenteet rikkoutuvat lumenpudotuksen yhteydessä. Samoin maapaineseinät ja pihan salaojitukset vaativat säännöllistä tarkastusta.

Naapuritkin kärsijöinä
Äkillisten vesi- ja palovahinkojen yllättäessä on tärkeintä ryhtyä viipymättä rajoittamaan vahinkoa ja torjumaan jälkivahinkoja.

”Syntynyt akuutti vahinko pitää saada korjattua pois mahdollisimman nopeasti, ja vakuutusyhtiöön on syytä ottaa heti yhteyttä. Tämä on tärkeätä. Jälkivahinkojen torjunnassa on syytä käyttää Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden liitto ry:n auktorisoimia vahinkosaneerausliikkeitä. Näillä liikkeillä on vakuutusyhtiöiden kanssa sovitut yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan vahinkotilanteessa ja keskeytetään ja rajataan vahingon eteneminen”, Eklund korostaa.

Vakuutusyhtiön kautta saadaan heti ammattilaiset paikalle huolehtimaan välittömästä vahingosta. Irtovedet pitää poistaa ja asettaa kuivatus. Tiettyjä vahingoittuneita materiaaleja pitää poistaa, jotta vahingon eteneminen keskeytyy. Ennen vuotta 1994 tehdyissä rakennuksissa pitää ottaa asbestinäytteet, ennen kuin voidaan lähteä purkamaan mitään.

Palovahinkojen sammutusvedet tuottavat yleensä oheistuotteena vesivahinkoja kiinteistöön, pahimmillaan vesivahingot voivat olla suuremmat kuin varsinaiset palovahingot.

”Lahdessa paloi kerrostalon keittiö kerrostalon viidennessä eli ylimmässä kerroksessa, josta tuli pääsi yläpohjaan. Runsas sammutusvesi aiheutti vaurioita ylhäältä kellariin saakka ja tällä hetkellä siellä saneerataan 34 asuntoa. Savukaasua ei ole kuin viidennen kerroksen porrastasanteella ja siitä ylöspäin, mutta sammutusvettä löytyy kellarista saakka. Asukkaat ovat muuttaneet pois saneerauksen ajaksi. Eli vahinko on kohtuullisen iso, Polygon Oy:n palvelupäällikkö Janne Soini kertoo.

Valtakunnallisesti toimivan Polygonin vahvuutena on erityisesti vesivahinkojen kuivatus ja sisäilmaongelmien ratkaisu. Toki heiltäkin saa kokonaissaneerauspaketin avaimet käteen -periaatteella, kuten muiltakin isommilta toimijoilta.

Saneeraus aiemmalle tasolle
”Aika monesti taloyhtiöissä joku taho saattaa ehdottaa tiettyä edullista toimijaa toteuttajaksi. Hallituksen olisi mielestäni syytä käydä muutama vaihtoehto läpi ennen toteuttajan valintaa. Hintoja voi kilpailuttaa ja sillä voi saada ison hyödyn”, Eklund sanoo.

Saneerauksessa vaurioalue puretaan ja todetaan kosteusvauriot. Tarvittaessa laitetaan koneellinen kuivatus. Kuivausjakson lopulla tehdään rakennekosteusmittaukset, joilla todennetaan, että rakenteet on saatu kuiviksi. Rakenteiden kuivatuksessa voi kulua viikkojakin. Irtaimistoa voidaan viedä saneeraajan tiloihin kunnostettavaksi. Sitten tilat rakennetaan vahinkoa edeltäneelle tasolle takaisin. Asukas voi omalla kustannuksellaan tehdä muutoksia toteutukseen.

Vakuutukset kuntoon
Sekä kiinteistön että asukkaan vakuutusten kattavuus on hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin. Osakkaiden vastuualueelle kuuluvat pintamateriaalit ja taloyhtiölle talon rakenteet. Kustannusjako näiden kesken täytyy pitää tarkasti erillään.

”On tärkeätä pohtia ja selvittää tarkasti, mitä vakuutukset korvaavat, koska vesi- ja palovahingot leviävät monesti myös naapureiden asuntoihin. Myös vuokralaisilla pitää olla kattavat kotivakuutukset siltä varalta, että jotakin sattuu”, Eklund sanoo.

Vahingon syystä riippuu korvaako vakuutus vahingon vai ei. Korvattavuus on määritelty vakuutusehdoissa. Rakennusvirheistä, esimerkiksi puutteellisesta vedeneristyksestä aiheutuneita vahinkoja ei yleensä korvata.

Äkilliset ja arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet vahingot on useimmiten määritelty korvattaviksi. Joskus vahinko voi olla myös osittain korvattava. Jos syy on selvillä, vakuutusyhtiö voi ottaa alustavasti kantaa vahingon korvattavuuteen. Samalla voidaan sopia jatkotoimenpiteistä. Jos syytä ei tiedetä, korvattavuus selviää myöhemmin purku- ja korjaustöiden edetessä.

Vahingoittunutta irtaimistoa tai vaihto-omaisuutta ei saa hävittää ennen kuin vakuutusyhtiö on tarkastanut sen tai antanut luvan hävittämiseen. Vahingoittunutta irtaimistoa voidaan myös puhdistaa savu- ja vesivahingoista ja jopa mikrobivaurioiden osaltakin. Esimerkiksi Polygonilla on oma mikrobivaurioihin erikoistunut yksikkö Lahdessa.

”On myös syytä kiinnittää huomiota siihen, että asunnon kiinteä kalustus ja irtaimisto on oikein vakuutettu. Vakuutusarvot eivät välttämättä ole ajan tasalla, jos vakuutus on alun perin otettu kymmeniä vuosia sitten. Korvattava summa on voinut moninkertaistua tänä aikana”, Eklund toteaa.

Vakuutusyhtiöt korvaavat vahinkojen korjaamisen vahinkoa edeltäneelle tasolle. Asukas voi omalla kustannuksellaan tehdä muutoksia toteutukseen.

On hyvä muistaa, että kiinteistövakuutukset eivät korvaa asunto-osakeyhtiön osakkaiden tai vuokralaisten sijaisasuntoja. Sijaisasunnon korvaaminen voi kuulua laajemman kotivakuutuksen piiriin.

Teksti: Jari Peltoranta

Lisätietoja: Työterveyslaitos on yhdessä JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n sekä Työsuojelurahaston kanssa tuottanut oppaan: Turvallinen vahinkosaneeraus ja jälkivahinkojen torjunta. Tilaajan ohje.

Julkaistu: 09/2019

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje