Ilmanvaihto

Parempaa sisäilmaa hyvällä ilmanvaihdolla

Kuva: Pixabay

Asuntojen sisäilmaongelmat niin kylpyhuoneissa kuin muissakin tiloissa voivat johtua vaikkapa huonosti toimivasta ilmanvaihdosta tai erilaisista kosteusvaurioista. Myös pinnoite- tai muista materiaaleista saattaa haihtua hengitysilmaan haitallisia ja vaarallisia orgaanisia yhdisteitä. LVI-alalla tarvitaan paljon osaamista niin suunnittelu- kuin toteutuspuolellakin, jotta sisäilma-asiat saadaan hyvälle tolalle.

Kun talot tehdään ulkovaipaltaan entistä tiiviimmiksi, ilmavirtaerot voivat aiheuttaa suuria paine-eroja huonetiloissa.

”LVI-teknisessä suunnittelussa on otettava huomioon ilmanvaihdon tasapaino. Paine-erojen merkitys korostuu, kun tuloja poistoilmajärjestelyt asunnoissa hoidetaan yhä useammin koneellisesti”, toteaa Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen.

Monissa asunnoissa puutteellisen ilmanvaihdon syynä ovat huonosti toimivat tai jopa kokonaan puuttuvat korvausilmaventtiilit.

Tyypillisesti venttiileitä voidaan sijoittaa vaikkapa ulkoikkunoiden yläkarmiin. Ongelmia tulee varsinkin silloin, jos asukkaat tukkivat tuloilmareittejä, kenties vedontunteen vähentämiseksi.

Puutteelliset venttiilit ja niistä aiheutuva liiallinen alipaine asunnossa saattavat johtaa siihen, että ilmanvaihto pyrkii ottamaan korvausilmaa esimerkiksi rakenteiden läpi tai viemärien kautta. Sisäilmaan voi silloin päästä tuloilman mukana kosteutta ja erilaisia epäpuhtauksia.

”Ympäristöministeriö laatii parhaillaan mittausohjetta asuintilojen paine-erojen selvittämiseen. Laitetekniikka ei mahdollista paine-erojen täsmällistä mittaamista”, Kosonen sanoo.

Tehoa ilmanvaihtoon

Ilmanvaihto on Kososen mukaan keskeinen kysymys, kun halutaan parantaa rakennusten sisäilmaa ja energiatehokkuutta.

”Juuri ilmanvaihtohan poistaa kosteutta muun muassa märkätiloista. Poistoilmaventtiilit sijoitetaan tyypillisesti kylpyhuoneisiin.”

Kiinteistöjen märkätiloja saneerataan usein rakennuksen linjasaneerauksen tai muun peruskorjauksen yhteydessä. Korjausrakentamisessa joudutaan monesti parantamaan märkätilojen ilmanvaihtoa, joka saattaa etenkin vanhoissa rakennuksissa olla riittämätön.

”Uusissakin rakennuksissa saattaa olla painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä. Silloin venttiiliasennuksissa voidaan käyttää säädettäviä automaattiventtiileitä, jotka säätyvät paine-erojen mukaan”, Kosonen mainitsee.

Koulutusasiat kuntoon

LVI-tekniikan professorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2015 toiminut Kosonen uskoo, että ala herättää Suomessa edelleen mielenkiintoa ja vetää tulevaisuuden osaajia puoleensa.

”Pätevän henkilöstön saatavuudessa on kuulemma ollut ongelmia rakennusalalla, mutta LVI-tekniikka kuuluukin konetekniikan osaston alaisuuteen”, muistuttaa Kosonen.

”Pätevän henkilöstön saatavuudessa on kuulemma ollut ongelmia rakennusalalla, mutta LVI-tekniikka kuuluukin konetekniikan osaston alaisuuteen”, muistuttaa Kosonen

”Määräyksissä edellytetään ilmanvaihdon suunnittelijoilta yliopistotason koulutusta, jotta he voisivat toimia pääsuunnittelijoina erityisen vaativissa kohteissa, kuten sairaaloiden tai maanalaisten tilojen ilmanvaihtosuunnittelussa. Tulevaisuudessa tällaisista iv-suunnittelijoista, joilla on virallinen pätevyys, voi tulla pulaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tällaisten henkilöiden koulutusvaje jää ylemmän AMK-tutkinnon varaan. Ammattikorkeakouluissa tähän on jo reagoitu”, Kosonen huomauttaa.

Yleisesti ottaen LVI-alalla on hänen mukaansa varsin hyvät tulevaisuudennäkymät.

”Monet megatrendit – vaikkapa talotekniikan innovaatiot – tukevat alan kehitystä”, Kosonen arvioi.

”Toki LVI-alalla on paljon haasteita, kuten energiatehokkuus, ilmaston lämpeneminen, sisätiloihin kulkeutuvat epäpuhtaudet, esineiden internet- ja uudenlaiset energiaverkot. Joihinkin näistä Suomessa ei ehkä vielä ole kiinnitetty riittävästi huomiota.”

”Resursseja kohdistetaan nyt paljolti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta silläkin sektorilla on pitkään pyritty säästämään koulutuksessa ja tuotekehityksessä. Niiden säästötoimien vaikutukset alkavat näkyä.”

Kosteusvauriot pilaavat sisäilmaa

Sisäilmaongelmia voi aiheutua puutteellisen ilmanvaihdon lisäksi esimerkiksi erilaisista vuoto- tai kosteusvaurioista, joita saattaa ilmetä eri puolilla asuntoa – muun muassa märkätiloissa.

Tyypillisiä vuotovahinkojen syitä ovat muun muassa kylpyhuoneen vesieristeen rikkoutuminen, putkivuodot sekä lattiakaivon viat. Pesukoneetkin voivat aiheuttaa vuototilanteita.

Suomessa vuotovahinkojen määrä on tutkimusten mukaan lisääntynyt viime vuosina, sekä vanhoissa taloissa että suhteellisen uusissa rakennuksissa.

Toisaalta kosteusongelmia aiheutuu myös siitä, että remontteja ei tehdä riittävän ajoissa ja että märkätilojen rakenteiden kuntoa ei selvitetä perusteellisesti. Jos ongelmat havaitaan hyvissä ajoin, niiden korjaaminen on helpompaa kuin myöhemmässä vaiheessa.

Väärin tehdyt asennukset märkätiloissa ovat niin ikään yksi riskitekijä. Erityisesti vedeneristys on tehtävä oikealla tavalla, jotta kiinteistössä vältyttäisiin rakenteiden kostumiselta.

Päteviksi todetuille märkätila-asentajille ja märkätilatöiden valvojille myönnetään Suomessa henkilösertifiointeja. Vastaavasti märkätilan vedeneristeille myönnettävät tuotesertifioinnit antavat osviittaa siitä, mitkä tuotteet soveltuvat asennettaviksi märkätiloihin.

Sekä henkilö- että tuotesertifioinneista saa tietoa yleisistä rekistereistä, jotka on julkaistu internetissä.

Lattiamateriaaleista pulmia märkätiloissa

Märkätiloissa ja kiinteistöjen muissakin osissa on viime vuosina havaittu myös se ongelma, että hyväksytyistäkin lattiapinnoitteista tai kastumaan päässeistä muovimatoista saattaa haihtua hengitysilmaan haitallisia orgaanisia yhdisteitä.

Niin sanotut VOC-yhdisteet (Volatile Organic Compounds) eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat kaasuja. Niihin kuuluvat esimerkiksi aromaattiset hiilivedyt kuten tolueeni ja bentseeni, aldehydit, halogenoidut yhdisteet, esterit ja alkoholiyhdisteistä etanoli, n-butanoli ja propanoli.

Etenkin VOC-yhdisteiden yhteisvaikutuksen epäillään aiheuttavan terveyshaittaa sekä asukkaille että lattia-asentajille. Vaikka rakentamisessa nykyisin käytetään vähäpäästöisiä M1-luokiteltuja materiaaleja, ongelmia voi silti esiintyä. M1-sisäilmatesti ei tiettävästi osoita kaikkia ilmaan haihtuvia haitallisia yhdisteitä, ainoastaan osan niistä.

Muovimattoja käytetään lattioissa runsaasti niiden kestävyyden ja akustisten ominaisuuksien vuoksi. Jos muovimatto asennetaan valetun betonin päälle ennen kuin se on ehtinyt kuivua, kosteutta tiivistyy maton alle. Tällöin matoissa ja niiden liimoissa voi syntyä kemiallinen reaktio, jonka seurauksena ilmaan vapautuu VOC-yhdisteitä.

Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös epoksi-, akryyli- ja polyuretaanilattioista haihtuviin liuottimiin, joista saattaa haihtua erittäin haitallisia orgaanisia yhdisteitä jopa usean vuoden ajan lattian asentamisen jälkeen.

Esimerkiksi akryylilattioista voi haihtua ilmaan metyylimetalakrylaattia (mma), josta aiheutuu usein hajuhaittaa. Joidenkin VOC-yhdisteiden on myös osoitettu aiheuttavan syöpää ja muita vakavia terveyshaittoja.

Teksti: Ari Mononen

Julkaistu: 02/2020

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje