Ilmanvaihto
Isännöinti & hallitus (kartoitus, rahoitus & vakuutus)

Rakennusten kunnon tutkiminen kannattaa

- nyt siihen on mahdollista saada avustusta

Rakennusten sisäilman ongelmat voivat aiheutua monenlaisista syistä. Siksi kuntotutkimukset kannattaa tehdä perusteellisesti. Nyt kosteus- ja sisäilmaongelmaisten asuntojen tutkimuksiin ja korjaussuunnitteluun voi saada myös tukea Asuntojen rahoittamis- ja kehittämiskeskukselta (ARA).

Monissa asuinrakennuksissa esimerkiksi ilmanvaihdon toiminta saattaa olla puutteellista. Se yleensä aiheuttaa ilmanlaadun heikentymistä.

”Ongelmaksi puutteellinen ilmanvaihto muodostuu, jos ilmanvaihto ei poista epäpuhtauksia tarpeeksi hyvin tai jos korjausilmaa tulee sisätiloihin vauriorakenteiden kautta”, Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola arvioi.

Huono sisäilma voi johtua myös siitä, että kiinteistön korjauksissa, huolloissa ja ylläpidossa on pyritty säästämään väärissä asioissa.

”Korjausvelkaa on saattanut kertyä liikaa. Toisaalta rakennukseen on voinut tulla äkillisiäkin kosteus- tai muita vaurioita, jotka heikentävät ilmanlaatua”, Ahola pohtii.

”Ongelmien vakavuudessa on myös eroja. Joskus huono sisäilma aiheuttaa vain viihtyvyyshaittaa, mutta vakavimmat tapaukset kenties ovat jo ehtineet aiheuttaa ihmisille eriasteista oireilua.”

Sisäilmamittaukset usein epäluotettavia

Aholan mukaan epäpuhtauksien mittaaminen sisäilmasta on usein vaikeaa, koska tuloksiin vaikuttavat monet eri tekijät – vaikkapa mittauspaikka ja -aika sekä ilmanvaihdon teho.

”Poikkeuksena on radon. Se tosin ei aiheuta välitöntä oireilua, vaan lisää keuhkosyövän riskiä.”

”Koska mittaaminen sisäilmasta on epäluotettavaa, toimenpiteisiin ei yleensä ryhdytä pelkkien mittausten perusteella. Asumisterveysasetukseen on kirjattu joillekin epäpuhtauksille toimenpidearvoja, mutta ne eivät ole terveysperusteisia”, toteaa Ahola.

Myöskään rakenteista otettavat mikrobi- tai muut näytteet eivät välttämättä anna yksiselitteisiä tuloksia.

”Rakenteiden mikrobitutkimisen lisäksi tulee selvittää mahdollinen ilmayhteys sisätiloihin. Altistumisen todennäköisyydet on otettava huomioon mittaustulosten arvioinnissa.”

”Asioiden selvittämiseksi pitäisikin aina tehdä rakenteiden ja ilmanvaihdon laajempi kuntotutkimus. On tärkeää, että asioihin puututaan”, Ahola tähdentää.

Asiantuntijat apuun

Kun rakennuksessa epäillään olevan sisäilmaongelmia, monesti selvitystyö aloitetaan perussuureiden – kuten lämpötilan sekä ilman hiilidioksidipitoisuuden – mittauksilla.

”Alkuun on hyvä poissulkea tavanomaisia ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän ongelmia. Sisäilmaa voivat pilata myös VOC-päästöt eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Näitä pääsee sisäilmaan muun muassa uusista sisustusmateriaaleista, joskin materiaalien M1-luokituksella on saatu vähennettyä rakennusmateriaalien päästöjä”, kertoo Ahola.

”Jos viranomainen vaatii sisäilman laadun tutkimuksia, työssä on käytettävä pätevöitynyttä tutkijaa.”

Sertifiointeja ylläpitää Eurofin Expert Services (www.sertifikaattihaku.fi).

”Ongelmien korjaamiseen saatetaan tarvita isoja ja kalliita remontteja, varsinkin jos vauriot liittyvät rakennuksen perustuksiin ja alapohjaan”, Ahola arvioi.

Aholan mukaan ongelmia on pääosin vanhemmassa kiinteistökannassa, vaikka välillä tulee tietoa myös uusien rakennusten ongelmista.

Toisaalta Suomessa rakennetaan paljon hyvää laatua. Epäonnistumiset vain ovat monesti enemmän esillä mediassa.

”Ilmanlaatukysymykset ovat monisyisiä. Niihin ei juuri ole yksinkertaisia vastauksia.”

Tukea tutkimuksiin ja korjaussuunnitteluun

Sisäilmaongelmaisten asuntojen kuntotutkimuksiin ja perusparannusten suunnitteluun on voinut saada avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) vuoden 2020 alusta.

ARA myönsi aikaisemminkin kuntotutkimusavustuksia kosteusvaurioituneisiin, terveyshaittaa aiheuttaviin rakennuksiin. Tällaisille avustuksille tuli kuitenkin viiden vuoden tauko, koska ne lopetettiin vuoden 2014 lopussa määrärahojen puutteen takia.

Nyt ARA:lta on mahdollista saada avustusta enintään 50 prosenttia kuntotutkimusten ja asuntojen perusparannussuunnittelun toteutuneista kustannuksista. Avustus ei kuitenkaan kata varsinaisia korjauskuluja. Avustustoiminta perustuu lakiin asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista (1087/2016), jonka kyseisiä avustuksia koskevat muutokset vahvistettiin 19.12.2019.

”Uuden käytännön taustalla on Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa ollut kirjaus, jonka mukaan tällaisten sisäilmaongelmien tutkimiseen ja korjaussuunnitteluun on voitava myöntää avustuksia”, ARA:n ylitarkastaja Suvi Heikkinen kertoo hankkeen taustoista.

”On havaittu, että kosteus- ja homevaurioisille taloille on selvästi tarvetta tehdä jotakin. Avustuksia saavat hakea sekä pientalojen omistajat että taloyhtiöt ja muut yhteisöt, jotka omistavat asuinrakennuksia.”

Heikkisen mukaan ei ole arvioitu, miten avustukset jakautuvat eri rakennustyyppien kesken. Vielä ei myöskään tiedetä, kuinka nopeasti hakemukset ehditään ARA:ssa käsitellä.

”Hakemuksia voidaan tehdä sekä paperilomakkeilla että sähköisen asioinnin kautta.”

Suunnitelmallisuutta asuntojen ylläpitoon

ARA:n tukea voi hakea sellaisille kosteus- ja sisäilmateknisille tutkimuksille, jotka kohdistuvat kosteusvaurioituneiksi epäiltyihin rakenteisiin ja muihin asunnon sisäilmaan vaikuttaviin tekijöihin, esimerkiksi ilmanvaihtoon.

Lisäksi avustusta voi hakea kosteus- tai sisäilmaongelmaisen asunnon tai asuinrakennuksen perusparannuksen suunnitteluun. Tällöin avustus voi kattaa suunnitelmien laatimisen ohella myös tarvittavat katselmukset. Suunnittelutuen saamisen edellytyksenä on, että rakennuksessa on tehty kuntotutkimus.

”Nämä uudet avustukset kuuluvat ARAn korjausavustuksiin. Muita korjausavustuksia ovat hissi- ja esteettömyysavustukset sekä yli 65-vuotiaiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustukset”, Heikkinen mainitsee.

”Korjausavustusten yhteinen budjetti vuodelle 2020 on 28,5 miljoonaa euroa.”

Yhteinen tukisumma on jonkin verran pienempi kuin vuonna 2019, vaikka nyt summaa ovat siis jakamassa myös kosteusvaurioisten asuntojen omistajat.

”Periaatteessa on mahdollista hakea myös useamman laatuisia tukia. Esimerkiksi yli 65-vuotias asukas voisi saada avustusehtojen täyttyessä avustusta sekä kosteusvaurioiden tutkimiseen ja korjaussuunnitteluun että ikääntyville asukkaille myönnettävää korjausavustusta”, Heikkinen selittää.

ARA:n avustusohjelma pyrkii osaltaan kannustamaan asunnonomistajia rakennusten ylläpitoon ja suunnitelmalliseen korjaamiseen.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Pixabay

Julkaistu: 02/2020