Energiatehokkuus
Julkisivut (ikkunat, parvekkeet)

Vanhat ikkunat uusiksi vai partsille parempi elämä?

Kuva: Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy

Taloyhtiöiden ”toiveiden tynnyrissä” on usein pari remonttia, joiden kiireellisyys ei yleensä ole ihan putkiremontin tasoa: parvekeremontti ja ikkunaremontti. Kumpikin tuo asukkaiden kaipaamaa visuaalisuutta ja käytettävyyttä – ja saneerauksen yhteydessä voidaan puhua myös ihan täysiverisestä energiaremontista, kunhan se toteutetaan fiksusti.

Uudesta ja hienosta parvekkeesta haaveilee moni, sillä suomalaiset ovat tunnetusti parvekekansaa. Julkisivuyhdistyksen mukaan asuinkerrostaloissa on tällä hetkellä yli miljoona parveketta. Uusien parvekkeiden määrä korreloi uudisrakentamisen kanssa, ja uusiin kerrostaloihin tulee vuosittain vajaa 30 000 parveketta. Lähes yhtä monta parveketta remontoidaan vuosittain tavalla tai toisella.

Vanhoihin kerrostaloihin uusia parvekkeita rakennetaan vuosittain noin 15 000−18 000. Tähän lukuun sisältyvät projektit, joissa vanha parveke puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Taloyhtiön johdon kannattaa alkaa seurata parvekkeiden kuntoa viimeistään silloin, kun rakennuksella on ikää 30 vuotta.

Parvekkeet myös liittyvät erityisen vahvasti suomalaisten kerrostaloasukkaiden asumisviihtyvyyteen. Esimerkiksi Isännöintiliiton Talokysely.fi-palvelun vastauksista käy ilmi, että parvekkeisiin liittyy paljon odotuksia – ja ne ovat yksi yleisimmistä asumisviihtyisyyteen liittyvistä kehityskohteista. Lisäksi parvekeremontin kautta voi tietenkin myös nostaa asuntojen arvoa.

Parveke on arjen pakopaikka

Markus Treuthardt Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:stä tietää, että uusi ja ehta parveke kiinnostaa monessa taloyhtiössä, jossa oman parvekkeen parhaat päivät ovat jääneet kauas 1900-luvulle. Esimerkiksi mahdollisuus saada parvekkeesta lasittamalla ”extrahuone” houkuttaa kalliiden asumisneliöiden maassa.

”Parveketrendi on ollut vahva viime vuodet, eikä tilanne 2020-luvulla varmasti muutu mihinkään”, hän pohtii.

Parvekkeiden uusiminen tarkoittaa vanhojen rakenteiden purkamista ja uusien rakentamista joko vanhojen kaltaisina tai muutetuilla teknisillä ratkaisuilla. Uudet parvekkeet voidaan myös mahdollisesti tehdä ainakin jonkin verran alkuperäisiä suurempina, riippuen tosin aina rakennuksen aikakaudesta; mitä vanhempi ja suojellumpi, sitä vähäisemmät on myös muutokset. Katusivujen parvekkeiden osalta kantakaupungin osalta kokomuutokset ovat erittäin rajattuja, kun taas lähiöalueilla muutokset voivat olla mahdollisia.

Treuthardtin mukaan parvekeremontissa painaa paljon se, meneekö kantava rakenne eli laatta kokonaan uusiksi, tehdäänkö parvekkeille ns. peruskorjaus vai riittääkö vain pintojen kunnostus.

”Hintalappu on tietysti ihan erilainen, jos vain pinnat uusitaan.”

Ei pelkkää pintaremonttia

Parvekerakenteille tehdään harvoin ns. huoltokorjauksia, joissa pinnat pestään ja maalataan vanhojen pinnoitteiden päälle. Parvekkeisiin kohdistuva ympäristörasitus on suuri, joten perusteellinen pintojen puhdistus esimerkiksi hiekkapuhaltamalla ja uudelleen maalaus ovat lähes ainoita riittäviä menetelmiä parvekerakenteiden säilyttävään korjaukseen.

Säilyttävä korjaus ei ole taloudellisesti tai teknisesti mielekästä silloin, kun vaurioiden määrä on suuri ja korjauskustannukset huomattavia. Usein myös korjausten tekninen käyttöikä jää pitkälle vaurioituneessa rakenteessa lyhyeksi – ja korjauksia joudutaan tekemään tuon tuosta.

Niille, jotka haaveilevat ylimääräisestä huoneesta, parvekkeen lasittaminen voi näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona. Käytettävyyden parantamisen lisäksi parvekkeen lasittamisella on suuri merkitys myös parvekerakenteiden säilyvyyteen ja käytettävyyteen, sillä tutkimusten mukaan lasitukset pienentävät parvekerakenteen kosteusrasitusta. Myös suoritettujen parvekekorjausten käyttöikä sekä parvekkeiden kokonaiskäyttöikä pitenevät laadukkaan lasituksen myötä.

Ikkunat tiensä päässä?

Treuthardtille tulee tasaiseen tahtiin kyselyjä myös ikkunaremonteista ja yritys on mukana vuositasolla useassa kymmenessä projektissa, jossa ikkunat joko kunnostetaan tai vaihdetaan kokonaan. Rakennuskonsultin tontilla on suunnittelu ja valvonta ja sen myötä Treuthardt tekee taloyhtiölle aina suosituksen siitä, miten ikkunoiden kanssa kannattaisi menetellä.

”Esimerkiksi vanhan jugend-talon alkuperäisillä ikkunoilla voidaan katsoa olevan sellainen arvo, että ne halutaan kunnostaa ja säilyttää. Vastaavasti vanhassa talossa, jonka ikkunat on jo kertaalleen vaihdettu esimerkiksi 1960- tai 70-luvulla, ollaan halukkaampia vaihtamaan ikkunat kokonaan uusiin”, Markus Treuthardt vertailee.

Viime aikoina taloyhtiöissä on havahduttu miettimään talviremontin hyötyjä, sillä jo ihan maalaisjärjen mukaan asennuskapasiteettia on talvella saatavissa paremmin kuin kesällä, ja toimitusaikakin on talvella lyhyempi kuin kesän sesonkina.

Treuthardt katsoo, että tänä päivänä ei ole ikkunoiden vaihtamisen osalta teknisessä mielessä juurikaan merkitystä, tehdäänkö remontti talvella vai kesällä.

”Parvekeremontteja voidaan tehdä myös talvella ja on aina tehtykin.”

Parvekeremonteissa työt tulee tehdä riittävän lämpimissä olosuhteissa lämmitettyjen telineiden suojassa. Lämmityskulut vähän nousevat, ja suojaukseen pitää kiinnittää eri lailla huomiota, kun saattaa tulla luntakin. ”Talvella tehdyt parvekeremontit tulevat silti varmasti lisääntymään jatkossa”, Treuthardt uskoo.

Tuloilmaventtiilit jokerikortti ikkunaremontissa

Moni pohtii ikkunaremontin yhteydessä energiatehokkuutta ja sisäilma-asioita. Air Termico Oy:llä ja Dir-Air Oy:llä on paljon kokemusta tuloilmaikkunaventtiileistä, jotka parantavat huoneilman laatua ja asumismukavuutta huomattavastikin.

Air Termico Oy:n ja Dir-Air Oy:n toimitusjohtaja Tapio Tarpio kertoo, että yrityksen tuotteet Air Termico- ja Air- In Kameleontti -tuloilmaikkunaventtiilit ovat pitkälle kehitettyjä raitisilmaventtiilejä ja samalla lämmöntalteenottolaitteita. Tuloilmaikkunaventtiiliratkaisut koostuvat huonetilan puolelle asennettavasta venttiiliosasta sekä ikkunan välitilaan tulevasta suodatinpalkista.

Air Termico on useimpiin ikkunoihin soveltuva malli, joka voidaan asentaa ikkunaan ilman jyrsintätyöstöjä. Air- In Kameleontti taas soveltuu myös sellaisiin ikkunoihin, joihin Air Termico ei käy.

Tuloilmaikkunaventtiilit parantavat huoneistojen energiataloudellisuutta ja energialuokitusta luoden merkittäviä säästöjä kalliisiin lämmityskustannuksiin.

”Tuloilmaikkunaventtiili on ekologinen ja toimintavarma ratkaisu parempaan ilmanvaihtoon, eikä vaadi suuria toimenpiteitä asennuksen suhteen”, toteaa Tarpio. Hänen mukaansa venttiili maksaa itsensä takaisin vuodessa tai kahdessa.

Riittävä suodatus

Tuloilmaikkunaventtiilit parantavat huoneilmaa tehokkaan suodatuksen ja riittävän korvausilman saannin ansiosta. Tarpio kertoo, että tuloilma kulkee elektrostaattisen kennosuodattimen läpi puhdistaen huoneistoon tulevan ilman tehokkaasti muun muassa siitepölystä.

”Asumismukavuutta parantaa tuloilman lämpeneminen ikkunan välitilassa sekä ilmavirran leveä vedoton puhallus kohti kattoa”, hän toteaa ja lisää, että suodattimet ovat vaihdettavissa helposti ilman työkaluja.

”Automaattisella lämmöntalteenotolla tuloilma lämpenee ikkunan välissä jopa 20°C. Aurinkoisina päivinä helmikuusta alkaen teho voi nousta jopa 1 000 wattiin asti”, Tarpio toteaa.

Älä säästä väärässä paikassa

Tapio Tarpio harmittelee, että joidenkin remonttien kohdalla tuntuu siltä, että sisäilmaongelmat suorastaan kutsutaan käymään taloksi:

”Remontissa halutaan säästää muutama satanen ja siksi jätetään venttiilit vaihtamatta. Sitten tulee ennen pitkää paljon isompi remontti laiminlyönnin takia.”

Yrityksellä on oma Air-In laboratorio, jossa mitataan tuloilmaikkunoiden lämmöntalteenottoa. ”Mittaamme ja vertaamme tuloksia perinteisiin karmiventtiileihin”, täsmentää Tarpio.

Labratulokset osoittavat mm. tuloilman tehokkaan lämpenemisen ikkunan välissä sekä auringon lämpövaikutuksen tuloilmaikkunassa. ”Ero tuloilmaikkunaventtiilin ja perinteisen karmiventtiilin välillä on kuin yöllä ja päivällä. Niin paljon paremmat ominaisuudet tuloilmaikkunaventtiilillä on.”

Loppukäyttäjän ehdoilla

Air Termicon ja Dir-Airin suurin ja tärkein asiakasryhmä on taloyhtiöt ja Tarpiolla on yli 40 vuoden kokemus siitä, millaiset asiat taloyhtiöiden väkeä askarruttavat. Hänen mukaansa tietoisuus esimerkiksi eri ratkaisujen ja sisäilman suhteen on parantunut viime aikoina:

”Tilanne on kehittynyt positiivisesti ja taloyhtiöissä ymmärretään näitä teemoja jo laajemmin, vaikka teknologian kehitys ja ratkaisujen runsaus voi myös hämmentää.”

Tarpio korostaakin tuotteiden helppokäyttöisyyttä: ”Loppukäyttäjää tulee ymmärtää, eikä pidä rakentaa järjestelmiä, jotka ovat liian monimutkaisia huoltaa.” Paras systeemi onkin sellainen, jonka toimintaperiaatteet asukas tajuaa ja jonka kunnossapito on vaivatonta.

”Tällöin ne huoltotoimetkin tulee hoidettua ajallaan.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 02/2020

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje