Ilmanvaihto
Yleiset, Messut ja tapahtumat

Sisäilmastoseminaari ehti ennen koronaa

Sisäilmayhdistys täyttää 30 vuotta syksyllä 2020. Juhlavuosi lähti vauhdikkaasti käyntiin maaliskuisessa Sisäilmastoseminaarissa sekä juhlagaalassa.

Sisäilmayhdistys viettää juhlavuotta, sillä yhdistys perustettiin syksyllä 1990 tehtävänään järjestää kansainvälinen Indoor Air 1993 -konferenssi Helsingissä. Tiistaina 10.3.2020 yhdistys juhlisti 30-vuotista taivaltaan vuotuisen Sisäilmastoseminaarin merkeissä Helsingin Messukeskuksessa. Juhlagaalassa Sokos Hotel Triplassa palkittiin pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja kannattajajäseniä.

Toiminnanjohtaja Mervi Ahola Sisäilmayhdistys ry:stä kertoo, että seminaari saatiin juuri ja juuri järjestettyä ennen kuin koronavirusepidemia iski ja laittoi käytännössä koko maan jäihin.

”Meillä oli seminaarivieraita noin 1 300, joten pudotusta tavalliseen osallistumismäärään oli vain noin sata henkeä”, hän kertoo. Poisjääneet pystyivät kuitenkin seuraamaan seminaariohjelmistoa kätevästi, sillä seminaarin kaikkien kolmen salin esitykset striimattiin netissä.

”Se piti tehdä aika pika-aikataulussa, mutta onnistui lopulta hyvin”, Ahola toteaa.

Pitkä tie takana

Nyt 35. kerran järjestetty Sisäilmastoseminaari oli alun perin ollut Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorion järjestämä tieteellisten tutkimusten esittelytilaisuus.

”Sisäilmayhdistys on kantanut päävastuun seminaarien järjestämisestä vuodesta 1994 alkaen”, Ahola kertoo. Nykyisin seminaarin ohjelmassa on myös tutkimustuloksia ja havaintoja todellisista kohteista sekä case-esittelyitä, mikä osaltaan on tehnyt seminaarin kiinnostavaksi suurelle yleisölle.

”Pienestä projektiseminaarista on kasvanut yksi rakennusja kiinteistöalan suurimmista seminaaritapahtumista”, Ahola summaa.

Hänen mukaansa sisäilma-asioihin liittyvä punnittu puhe on arvossaan, vaikka ihmiset tänä päivänä haluaisivatkin kuulla kyllä/ei-vastauksia, eikä vain kokonaisriskiarvioita ja pohdintaa mahdollisista haitan aiheuttajista.

”Usein kuulijan tiedonjanoa ei varsinaisesti tyydytä selitys sisäilman tutkimisen monimutkaisuudesta ja epävarmuudesta – mutta mitään oikotietä onneen ei ole.”

Kovan luokan tietopaketti

Tuttuun tapaan Sisäilmastoseminaarin ohjelmassa oli kattava kokoelma ajankohtaisia aiheita, kuten uusinta tietoa toimintatavoista sisäilma-asioissa, epäpuhtauksien mittaamisesta, mikrobitutkimuksesta, sisäilman laadun varmistamisesta, ilmanvaihdosta ja painesuhteista, lattioiden ja perustusten toimivuudesta, toimivan ilmanvaihdon ratkaisuista sekä koetun sisäilman laadun kysymyksistä.

”Uskon entistä vahvemmin, että tällaisille ihmisten kohtaamisille on tilausta. Meillä kaikilla on kuitenkin yhteinen tavoite, sillä jokainen haluaa parempaa sisäilmaa”, Ahola pohtii.

Seminaarin järjestämisen mahdollistivat noin 80 näyttelyyn osallistuvaa yritystä sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Seminaarin yhteydessä yhdistyksen perustajajäsenelle Esko Kukkoselle myönnettiin Pro Sisäilma -tunnustus.

Maailmanluokan osaamista

Sisäilmayhdistyksen yksi perustajajäsenistä, emeritusprofessori Olli Seppänen kuvasi puheessaan yhdistyksen historiaa ja sisäilmatutkimuksen kehitystä Suomessa. Hänen mukaansa yhdistyksen toiminnassa on ollut mukana useita huippuasiantuntijoita, jotka ovat vieneet Suomen sisäilmatietoutta maailmanmaineeseen. Haasteita ja sitä myöden tarvetta tällaiselle yhdistykselle riittää silti edelleen, Seppänen totesi.

Sisäilmayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Risto Kosonen korosti juhlagaalassa pitämässään puheessaan sisäilmatyön monitieteellisyyttä sekä toimialan yhteistyön merkitystä: yhdistyksen toiminta on aina perustunut, monitieteellisyyden ohella, puolueettomuuteen ja tutkittuun tietoon.

Lisäksi sisäilma-alan kansainvälinen kattojärjestö ISIAQ kiitti Sisäilmayhdistystä sen uranuurtajaroolista. ISIAQ:n puheenjohtaja Marzenna Dudzinska totesi juhlajulkaisun tervehdyksessään, että kattojärjestö arvostaa erityisesti Sisäilmayhdistyksen panosta sisäilmaa käsittelevien ohjeiden julkaisemisessa sekä rakennusmateriaalien ja sisäilman laadun luokittelemisessa.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 04/2020