Yleiset, Messut ja tapahtumat

Rakennusten energiaseminaari tulee taas marraskuussa

Rakennusten enerigaseminaari järjestetään jo kuudennen kerran keskiviikkona 4.11.2020 Finlandia- talossa. Emeritusprofessori Olli Seppänen FINVAC ry:stä kertoo, että seminaarin järjestelyssä ovat jälleen mukana kaikki toimialan tärkeimmät järjestöt: luvassa on kovan luokan esityksiä ja mielenkiintoista tietoa alalta.

Tuttuun tapaan seminaarin yhteydessä järjestetään myös näyttely, jonka myynti on hyvässä vauhdissa. ”Noin kolme neljäsosaa paikoista on jo varattu”, kertoo maaliskuun lopulla haastateltu Seppänen. Yleinen olettamus on, että niin monen seminaarin ja ammattilaistapahtuman nuotit sotkenut koronavirus ei enää ulotu marraskuiseen tilaisuuteen.

Seppänen kertoo, että ilmastonmuutos ja hiilineutraali rakentaminen ovat isoja teemoja tulevassa seminaarissa. ”Tämä kulunut talvi näytti, että sateet voivatkin tulla alas vetenä lumen sijaan. Rakennukset ovat kovilla lämpötilan noustessa ja kosteuskuorman lisääntyessä – tähän muutokseen pitää varautua ja muuttaa suunnitteluperusteita.”

Direktiivin uudet tuulet

Seminaarin yksi ”kestoteema” viime vuosina on ollut rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU), jonka tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Vuonna 2018 voimaan tullut direktiivin muutos (2018/44/EU) nopeuttaa olemassa olevien rakennusten kustannustehokkaita peruskorjauksia ja lisää älykkään teknologian käyttöä rakennuksissa.

”Direktiivi antaa suuntaviivoja vähähiiliseen rakennuskantaan ja ilmastonmuutoksen hillintään. Seminaarissa tullaan puhumaan mm. siitä, miten sähköautojen latauspisteet taloyhtiöissä ja rakennusten automaatio kytkeytyvät tähän kokonaisuuteen”, Seppänen toteaa.

Mitä ”Vihreä diili” merkitsee rakennuksille?

Energiatehokkuudelle kunnianhimoisen kehyksen tarjoaa EU:n Green Deal -ohjelma, jossa EU:n komissio linjaa tietä kohden hiilineutraalia EU:ta vuoteen 2050 mennessä. Seppänen huomauttaa, että ohjelmassa käsitellään omana kohtanaan myös rakennuksia.

”Lähtökohtana on rakennusten käyttämä 40 prosentin osuus EU:n primäärienergiasta sekä rakentamisen suuri hiilijalanjälki.”

Lisäksi Green Deal -ohjelma pitää tärkeänä korjausvauhdin nostamista nykyisestä jäsenmaakohtaisesta 0,4 – 1,2 %:sta 2–3-kertaiseksi. Ohjelman mukaan jäsenmaissa tarvitaan korjausrakentamisen voimakas nousuaalto, jossa otettaisiin huomioon energiatehokkuuden ja päästöjen vähentämisen lisäksi energiatehokkuuden vaikutukset yksityiseen ja julkiseen talouteen. Näitä ’Deep Renovation’ -strategioita pohditaan nyt läpi Euroopan, Seppänen kertoo.

”Me tarvitsemme energiatehokkaan korjausrakentamisen kokonaispaketteja, jotka ovat taloudellisesti järkeviä – ja joissa sisäilma-asiat otetaan johdonmukaisesti mukaan kautta linjan.”

Energia-avustukset jaossa

Suomessa asiassa on päästy jo eteenpäinkin: valtioneuvosto antoi joulukuussa 2019 asetuksen asuinrakennusten energiaavustuksista vuosina 2020–2022. Avustuksia myönnetään asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, yhteensä 20 miljoonaa euroa tänä vuonna ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022.

”Asetuksessa ei ole määritelty avustusten kohteena olevia energian käytön tehostamistoimia. Onneksi mukaan on otettu kuitenkin myös sisäilmaston parantaminen sekä yksilöitynä järjestelmän säätö, tasapainotus ja ohjaus.”

Rakennus osana energiajärjestelmää

Itse toimenpiteet on asetuksessa jätetty pääosin suunnittelijoiden ammattitaidon varaan. Seppänen huomauttaa, että olisi kaikkien etu, mikäli hyväksi havaittuja toimenpiteitä olisi kerätty ja kirjattu ammattilaisten yleiseen käyttöön.

”Seminaarissa tullaan käsittelemään rakennuksia myös siltä kannalta, että ne ovat itse asiassa osa energiajärjestelmäämme. Tämä on hyödyllinen näkökulma myös laajemminkin. Rakennettu ympäristö on keskeinen osa hallituksen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä tähtäävässä tiekartassa.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 04/2020