Turvallisuus (palo)

Katkaise tulen tie!

Palokatkot, savunpoistojärjestelmät ja väestönsuojat ovat keskeinen osa taloyhtiön paloturvallisuutta

Kuva: Vesivek

Paloturvallisuus on niin taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän kuin sen asukkaidenkin yhteinen asia. Yksi keskeinen tekijä tässä kokonaisuudessa on palo-osastointi. Palo-osastoinnillatarkoitetaan palolta suojaavia rakenteita, joilla jaetaan rakennus pienempiin paloalueisiin ja estetään näin palon leviämistä rakennuksessa.

Palo-osastoinnilla tarkoitetaan palolta suojaavia rakenteita, joilla jaetaan rakennus pienempiin paloalueisiin ja estetään näin palon leviämistä rakennuksessa. Lisäksi osastointi turvaa rakennuksesta poistumista, helpottaa pelastus- ja sammutustoimia sekä vähentää omaisuusvahinkoja.

Vanhemmissa rivitaloissa palo-osastointi saattaa puuttua kokonaan: tällöin ullakko on talon päästä päähän ulottuva yhtenäinen avoin tila, joka muodostaa valmiin reitin savulle ja liekeille. Vasta vuonna 1990 asuntojen väliset palokatkoseinät tulivat rakennusmääräysten mukaan pakollisiksi.

Puoli tuntia peliaikaa

Vesivekin palokatkoseinä EI30 tuli markkinoille elokuussa 2019. Lyhenne EI30 viittaa palokatkon palonkestävyysaikaan: E tarkoittaa tiiviyttä ja I eristävyyttä, luku perässä osoittaa sen ajan minuutteina, jonka rakenteen on todettu kestävän sille asetetut vaatimukset. Vesivekin palokatkoseinä estää tulen leviämisen siis 30 minuutin ajan.

Vesivekin tekninen johtaja Jari Pohja kertoo, että Vesivekin tuotekehityksessä haluttiin löytää luotettavammin toteutettavissa oleva ratkaisu nimenomaan rivitalokohteisin, joissa tehdään kattoremonttia.

”Palokatkoseinän rakenteeseen kehitettiin ja konseptoitiin yksityiskohtaiset tekniset ratkaisut, joilla välikaton osastointi voidaan toteuttaa tiiviisti ja mittatarkasti räystäältä katteeseen asti”, Pohja kertoo.

Vesivekin EI30 voidaan kiinnittää suoraan olemassa oleviin kattorakenteisiin. Seinässä käytetään Parocin paloeristelevyä, joka on nimenomaisesti suunniteltu yläpohjan palo-osastointeihin. ”Parocin tuote on erinomainen, ja kun siihen yhdistetään kehittämämme tekniset asennusratkaisut ja asentajien koulutus, tuloksena on markkinoiden luotettavin palokatkoseinä yläpohjaan”, Pohja täsmentää.

Pienikin aukko riittää

Pohja muistuttaa, että myös uudempien kiinteistöjen palo-osastoinnissa voi olla puutteita; jo pienikin aukko tai halkeama eristeissä saa kuumuuden ja savukaasut leviämään huoneistojen yläpohjassa.

”Näin palokatkoseinästä, joka ei ole täysin tiivis, ei tulipalon syttyessä ole juurikaan hyötyä”, hän toteaa. ”Ongelma on siinä mielessä salakavala, että puolihuolimaton työ paljastuu aina liian myöhään – eli tulipalon jo tehtyä tuhojaan.”

Pohjan mukaan EI30 on otettu todella hyvin vastaan markkinoilla ja vuoden sisään on toteutettu useita satoja kohteita.

”Monet kattoremonttia suunnittelevat taloyhtiöt haluavat nimenomaan EI30-palokatkot mukaan”, tietää Pohja.

Talotekniikan läpiviennit kuntoon!

”Kokemuksen tuoma luovuus on valttia, jotta putkien ja kaapelien palokatkoratkaisut saadaan toteutettua määräysten mukaisesti ja kustannustehokkaasti, ottaen huomioon myös muut projektin työvaiheet”, tietää Ilkka Hemminki Sewatek Oy:stä.

”Esimerkiksi putkiremonteissa palokatkoasiat tulevat aina vastaan. Hankkeessa mietitään esimerkiksi sitä, pidetäänkö läpivientien vanhat reitit vai tehdäänkö uudet, ja miten hoidetaan palo-osastointi”, hän kuvailee.

Sewatekin läpiviennit toimivat myös sinällään palokatkoina, joten ne vähentävät työn määrää ja eri työvaiheiden riippuvuutta toisistaan merkittävästi. Saneeraustyömaalla voidaan käyttää olemassa olevaan rakenteeseen asennettavia erilaisia Sewatek-saneerausläpivientejä.

”Tuote voidaan integroida helposti myös LVIS-moduuleihin ja hormielementteihin”, lisää Hemminki.

Hemminki katsoo, että tietämys palokatkoista on onneksi lisääntynyt, mutta niiden tarve tai puutteet huomataan yleensä vasta korjaustöiden yhteydessä. ”Kun palokatkot ovat rakenteiden sisällä piilossa, niiden silmämääräinen tarkastaminen ei ole kovin helppoa”, hän huomauttaa.

Ei jokamiehen hommaa

Hemmingin mukaan vanhemmissa kohteissa suurin ongelma on se, ettei läpivientejä ole tiivistetty lainkaan tai ne on tiivistetty puutteellisesti tai väärin materiaalein. Uudemmissa kohteissa erityinen ongelma ovat myöhemmin tehdyt pienet muutostyöt (esimerkiksi lisäkaapeloinnit), joiden yhteydessä palokatkot ovat jääneet tekemättä.

”Kaikilla rakennusalan toimijoilla ei ole riittävää osaamista palokatkojen tekemiseen. Myöskään tilaajan tietämys ei aina ole paras mahdollinen”, Hemminki toteaa.

”Palokatkot kannattaa ehdottomasti ottaa osaksi kiinteistön huolto- ja tarkastusohjelmaa sekä laittaa kuntoon välittömästi, kun puutteita huomataan”, hän lisää.

”Nyt puhutaan kuitenkin marginaalisista kustannuksista, jos sitä vertaa mahdollisiin riskeihin ja niiden kustannuksiin”, Hemminki toteaa ja muistuttaa, että vaikka ihmishenkiä ei menetettäisikään, voi muihin tiloihin leviävä savu aiheuttaa suuria aineellisia vahinkoja.

Onko savunpoistojärjestelmä kunnossa?

Turvallisuusasiantuntija Mikko Tikkanen Peltacosta myöntää, että turvallisuus maksaa – mutta niin maksaa turvallisuuden laiminlyöminenkin. Tikkasen mukaan taloyhtiöiden kohdalla kyse on usein siitä, että ei tiedetä missä vastuun rajat kulkevat.

”Taloyhtiö on vastuussa savunpoistojärjestelmistä, väestönsuojista sekä kiinteistön paloturvallisuudesta, mutta monesti taloyhtiössä ei löydy sitä riittävää asiantuntemusta hoitaa näitä asioita kunnialla, vaikka hyvää tahtoa olisikin”, hän tietää.

”Vastuu kiinteistön tilojen ja laitteiden kunnossapidon ajan tasalla pitämisestä kuuluu yksiselitteisesti kiinteistön omistajalle – ja taloyhtiöissä vastuu on hallituksella, eikä tuo vastuu ole vähäinen”, Tikkanen muistuttaa.

Tikkanen toteaa, että lait, asetukset ja standardit – sekä laite- ja tarvikekohtaiset ohjeet – määräävät ja ohjaavat, kuinka usein paloturvalaitteita ja kiinteistön väestönsuojia tulee tarkastaa ja huoltaa. Viime kädessä pelastuslaki velvoittaa taloyhtiöt tarttumaan toimeen.

”Huollot ja tarkastukset syövät rahaa, mutta määräyksillä pyritään siihen, että laitteiden ja tilojen toimintavalmius voidaan taata silloin, kun niitä joudutaan käyttämään.”

Ajan hammas nakertaa

Peltaco tarjoaa asiakkailleen PeltacoTurva-sopimusta, jonka puitteissa yhtiön asiantuntijat pitävät huolen siitä, että turvalaitteiden huollot ja tarkastukset tehdään ajallaan, ja että tarvikkeet vaihdetaan niiden vanhentuessa uusiin. ”Keskittämällä huollot ja tarkastukset yhdelle toimijalle saadaan aikaan kustannussäästöjä sekä vältytään kalliilta yllätyksiltä”, toteaa Tikkanen.

”Lisäksi Peltaco-tiimin jäsenet tekevät tarvittavat asennustyöt, kartoitukset ja järjestämme myös koulutukset”, Tikkanen kuvailee. Hänen mukaansa taloyhtiöitä kyllä houkuttelee ulkoistus: kun käytännön työ kiinteistön paloturvallisuuteen liittyvien tilojen ja laitteiden kunnossapidosta ja huollosta siirtyy Peltacolle, taloyhtiön väellä on taas yksi murhe vähemmän.

”Kiinteistön ja sen laitteiden pahin vihollinen on aika: ajan myötä laitteiden kunnossapitoon tarvittava rahamäärä kasvaa kiihtyvää tahtia, jos asialle ei tehdä mitään. Samalla turvallisuuteen liittyvät riskit tietenkin kasvavat.”

Iso lasku, puutteellinen järjestelmä

Tikkasen mukaan on valitettavan yleistä, että taloyhtiöissä toteutetun perusparannuksen tai laajennuksen yhteydessä tehty KH-kortin mukainen VSS-modernisointi toteutetaan puutteellisin tiedoin. Tällöin VSS-käyttöönottotarkastuksen yhteydessä todetaankin, että esimerkiksi puhallin on kyllä päivitetty, mutta kokonaisuus ei ole toimiva.

Tikkanen uskoo kuitenkin, että kohti parempaa ollaan menossa.

”Mielenkiinto ja ihan terve uteliaisuus näitä asioita kohtaan on noussut. Saman kehityksen näkisin jatkuvan ja vahvistuvan lähivuosina. Haluamme osaltamme olla jakamassa tietoa kiinteistöjen paloturvallisuudesta ja sen ylläpidosta. Vastaamme mielellämme esimerkiksi taloyhtiön hallituksessa herääviin kysymyksiin.”

Julkaistu: 09/2020

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje