Energiatehokkuus
Lämmitys

Lämpöpumppu on sähkölämmitystä neljä kertaa tehokkaampi

Kuva: 123RF

Investointi houkuttelisi enemmän, jos siihen saisi esimerkiksi kotitalousvähennystä.

Aaalto Yliopiston insinööritieteiden professori Risto Kososen mukaan lämpöpumput ovat kaukolämpöön nähden erittäin kilpailukykyisiä.

"Verrattaessa lämpöpumppuja suoraan sähkölämmitykseen, niin laitteet ovat 4–5 kertaa tehokkaampia.”

Lämpöpumpun tehokkuutta kuvataan COP-luvulla.

”Merkintä COP 4,5 tarkoittaa, että laite tuottaa 1 kilowatilla sähkötehoa 4,5 kilowattia lämpötehoa. Kun vertaillaan kaukolämmön hintaa sähkön hintaan, saadaan edellä mainittu lämpökerroin”, Kosonen tarkentaa.

Miten lämpöpumppuautomaatioilla voidaan tehdä säästöjä?

Professori sanoo, että vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, jossa energia tuotetaan lämpöpumpulla, sen säätö tapahtuu eri portaissa.

”Huoneessa on lattialämmityksen ja vesiradiaattorien yhteydessä termostaatit, jotka estävät huonelämpötilaa nousemasta liian suureksi. Huonelaitteille menevän veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Joissakin lämpöpumpuissa on yhdistetty vesisäiliö, jonka lämpötilaa ja lämpöpumpun tehoa voidaan ohjata myös sähkön dynaamisen hinnan mukaan. Lisäksi koneellisen ilmanvaihdon rakennuksessa on myös tuloilman lämpötilan säätö”, Kosonen selventää.

Suomessa on runsaasti yhä öljylämmitteisiä kiinteistöjä. Mikä olisi järkevin energiatehokkuusinvestointi eritoten pienille taloyhtiöille?

”Mahdolinen ratkaisu voisi olla maalämpöpumppu, jos tontin koko sallii riittävän määrän lämpökaivoja. Sitten myös ilma-vesilämpöpumppu on eräs vaihtoehto, jonka lämpökerroin (COP) on hieman alhaisempi kuin maalämpöpumpulla, mutta on myös vastaavasti investointikustannukseltaan maalämpöpumppua halvempi”, Kosonen päättää.

Aalto yliopiston insinööritieteiden professori Risto Kososen mukaan lämpöpumput ovat kaukolämpöön nähden erittäin kilpailukykyisiä.
Kuva: Aalto Yliopisto

Ilma-vesilämpöpumppujen kysyntä kasvaa

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n mukaan suurin kysyntä on tällä hetkellä ilma-vesilämpöpumpuilla. Myös maalämpöpumppujen kysyntä näkyy erityisesti isoissa kohteissa.

Yhdistyksen mukaan moni kerrostalon tai muun ison kiinteistön kaukolämpö- tai öljylämmitys on saanut väistyä lämpöpumppujen tieltä. Myös ilmalämpöpumppujen myynti lisääntyi kahdeksan prosenttia huolimatta viime vuoden kovista kasvuluvuista.

Viime vuonna suomalaiset ostivat ennätysmäärän lämpöpumppuja. Niitä myytiin 100 000. Lämpöpumppualan kokonaisinvestointien määrä oli noin 600 miljoonaa. Investoinnit olivat pääosin kuluttajien tekemiä.

SULPUn mukaan niillä tuotetaan joka vuosi lisää noin 1 TWh puhdasta, polttamisesta vapaata lämmitys- ja jäähdytysenergiaa. Suomen miljoonan lämpöpumpun tuotanto on yli 10 TWh/a eli 15 prosenttia asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergiasta.

Koronaelvytystä lämpöpumpuilla

SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo, että kotitalousvähennyksen kasvattaminen ja energia-avustuksen yksinkertaistaminen auttaisi nyt energiaremontoijia.

”Kotitalousvähennyksen kasvattaminen energiaremontteihin sekä nykyisen energia-avustuksen yksinkertaistaminen ja kohdistaminen suoremmin ja selkeämmin esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen ja kerrostalojen poistoilman talteenottoon, vihreiden rahoitus- ja vakuusinstrumenttien luominen toisivat nopeasti vuosittain satojen miljoonien arvosta lisäinvestointeja.”

Hänen mukaansa lämpöpumppuala reagoi nopeasti, koska toiminnan sisältöä ja tuotteita ei enää tarvitse keksiä.

”Se on jo volyymiltaan isoa, työvoimavaltaista, kotimaista ja varsin paikallista. Lisäksi se ei vaadi pitkiä hankesuunnitelmia ja ala on jo sinälläänkin varsin kilpailukykyistä”, hän sanoo.

Helsingin Kalasatamassa kokeillaan tuottaako kerrostalo enemmän energiaa kuin se kuluttaa?

Helsingin Kalasatamaan nousee plusenergiakerrostalo. Talo on osana EU:n Excess-projektia. Siinä rakennetaan neljä plusenergian pilottihanketta erilaisiin ilmasto-oloihin eri puolille Eurooppaa. Suomen lisäksi plusenergiatalot rakennetaan Belgiaan, Itävaltaan ja Espanjaan. Tavoitteena on osoittaa, että matalaenergiataloista voidaan siirtyä nolla- ja jopa plusenergiataloihin jo olemassa olevilla teknologioilla.

”Tämä on hyvin ajankohtainen ja tärkeä hanke matkalla kohti hiilineutraaliutta”, Swecon arkkitehti ja hankkeen pääsuunnittelija Anne Lehtinen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa 1.11.2020.

Lehtinen on vastannut arkkitehtisuunnittelusta yhdessä Swecon vastaavan rakennussuunnittelijan Simo Anttilaisen kanssa. Projekti rahoitetaan EU:n Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Teksti: Heli-Maria Wiik

Lähteet: SULPU, Helsingin Sanomat, Yle

Yhtiökokous päättää

”Ilmalämpöpumpun asentaminen vaati aina osakashallinnassa olevan huoneiston ulkopuolelle tehtäviä muutoksia. Muutokselle on saatava aina taloyhtiön suostumus. Jos taloyhtiössä ei ole ennestään asennettu ilmalämpöpumppuja, eikä asiasta ole yhtiökokouksen niin sanottua periaatepäätöstä, olisi hyvä saada ensin yhtiökokouksen näkemys ilmalämpöpumpun asentamiseen”, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Lännen Omavoima julkaisussa.

”Yhtiökokouksessa päätetään asiasta yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä. Yhtiökokouksen kannanoton jälkeen riittää hallituksen antama lupa. Taloyhtiö voi asettaa lisäksi ehtoja asennettavan laitteen ominaisuuksille ja asennukselle.”

”Kun yhtiökokous on päättänyt ilmalämpöpumppujen sallimisesta, osakas toimittaa hallitukselle tai isännöitsijälle muutostyöilmoituksen. Tämän jälkeen hallitus antaa luvan ilmalämpöpumpun asentamiseen.”

”Jos periaatepäätöstä ei ole aiemmin tehty, vie päätöksentekoprosessi taloyhtiössä oman aikansa. Sen vuoksi asia olisi hyvä laittaa vireille jo nyt, vaikka tämän vuoden helteet ovat jo takana ja seuraavat edessä aikaisintaan ensi kesänä.”

Lähde: Kiinteistöliittö.

Julkaistu: 12/2020