Energiatehokkuus
LVI

BLOGI

Tekninen eristäminen ja energiatehokkuus - ilmastonmuutoksen torjumisen unohdetut sankarit?

Kirjoittaja: Toni Saukkonen

Erilaiset kansainväliset ja kansalliset tavoitteet vähähiilisen tai ilmastoneutraalin yhteiskunnan saavuttamiseksi vaikuttavat nyt kaikkeen yritystoimintaan. Eri toimialat laativat omia vähähiilisyyteen tähtääviä tiekarttojaan, jotka perustuvat ensisijaisesti digitalisaatioon ja sähköistykseen, materiaalitehokkuuteen sekä kiertotalouteen.

Valitettavasti energiatehokkuus tahtoo jäädä tässä hieman ehkä modernimmaksi miellettyjen keinojen ”jalkoihin”. Tämä on harmillista, sillä energiatehokkuuden parantaminen esimerkiksi teknisen eristämisen avulla on paitsi vaikuttava myös kustannustehokas keino edistää vähähiilisyyttä. Lisäksi tekninen eristäminen pienentää päästöjä rakennusten ja teollisten prosessien koko elinkaaren ajan.

Onkin huolestuttavaa, että jalansijaa on saamassa ajatusmaailma, jossa tekninen eristäminen nähdään vain kunnossapidon kustannuseränä, eikä investointina energiatehokkuuteen. Teollisuudessa nipistetään eristämisestä ja tingitään sen laadusta kustannuksia jahdattaessa ja rakennuksia suunniteltaessa talotekniikalle varataan niin vähän tilaa, ettei riittävä eristäminen ole mahdollista. Tässä saattaa pian ”lapsi mennä pesuveden mukana”. Se, mikä lyhytnäköisillä kustannussäästöillä voitetaan, hävitään energiatehokkuudessa, kunnossapitokustannuksissa ja tekniikan elinkaaren pituudessa – ilmastovaikutuksista puhumattakaan.

Laadukkaalla eristämisellä kohti hiilineutraaliutta

On yleisesti tunnistettu, että energiavirtojen hallinta on yksi merkittävimmistä teollisten prosessien tehokkuuteen ja suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Laadukas eristäminen on tehokas keino parantaa prosessien energiatehokkuutta ja investointi, jonka takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt. Kustannussäästöä ja ilmastohyötyjä alkaa syntyä heti eristämisen jälkeen, ja mikä erityisen tärkeää, näin tapahtuu käytetystä energiamuodosta huolimatta. Toki eristämisellä tavoitellaan muitakin hyötyjä, kuten paloturvallisuutta. Itse näkisin, että eristevaatimuksissa olisi teollisuudessa jopa kiristämisen varaa. Eristämisratkaisuihin liittyvän päätöksenteon olisi lisäksi hyvä olla tahoilla, jotka pystyvät arvioimaan investointia suhteessa sen kokonaishyötyihin, kuten energiatehokkuuden parantumiseen, elinkaari- ja kunnossapitokustannusten pienenemiseen ja ilmastovaikutusten vähentymiseen.

Talotekniikassa eristämisellä haetaan pitkälti samoja hyötyjä kuin teollisuudessa eli laitteiden toiminnan luotettavuutta, energiatehokkuutta ja paloturvallisuutta. Lisäksi tavoitellaan rakennusten viihtyisää ja terveellistä sisäilmaa. Kustannuspaineet ovat ikävä kyllä saaneet aikaan tilanteen, jossa lisääntyvästä ja kehittyvästä talotekniikasta huolimatta neliöt eivät lisäänny, eikä riittävälle tekniselle eristämiselle näin ollen jää kunnolla tilaa. Tällöin osa hyödyistä jää saavuttamatta mietittiinpä sitten paremman energiatehokkuuden aikaansaamia kustannussäästöjä tai ilmastohyötyjä.

Tuotteita ja taitoa eristämiseen on – vaan onko tahtoa?

Laadukkaat ja vähähiiliset tekniset eristeet, kuten kivivillatuotteet, ovat olemassa ja samoin taito käyttää niitä, mutta mistä löytyisi riittävä näkemys ja tahto niiden optimaaliseen hyödyntämiseen? Teollisen ja muun rakentamisen arvoketjun toimijoiden kustannuskärjellä tehtävä osaoptimointi ei palvele hiilineutraaliutta. Löytyisikö ainakin osa ratkaisua arvoketjun entistä tiiviimmästä yhteistyöstä, jossa yhteiseksi tavoitteeksi asetettaisiin mahdollisimman vähähiiliset kokonaisratkaisut rakennuksen tai teollisuusprosessin koko elinkaarta ajatellen?

Lisätietoja: www.paroc.fi

Kirjoittaja:
Toni Saukkonen
myyntipäällikkö
talotekniikka ja laitevalmistus
Paroc Oy Ab

Julkaistu: 04/2021

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje