Kiinteistöhuolto
Turvallisuus

Lisää turvallisuutta kiinteistöjen huoltotöihin

Lain mukaan kiinteistöjen omistajat vastaavat siitä, että vaikkapa talojen katoilla on mahdollista tehdä huoltotöitä turvallisesti. Toisaalta huoltoyhtiöillä pitää olla oikeaa osaamista turvavälineiden valintaan ja asianmukaiseen käyttöön. Työturvallisuusongelmat johtuvat paljolti tietämättömyydestä ja koulutuksen puutteista.

Lainsäädäntö Suomessa edellyttää, että muun muassa rakennusten korjaus- ja huoltotöiden tekeminen on mahdollisimman turvallista. Silti vakaviakin työtapaturmia sattuu aika ajoin.

”Suomessa kattojen turvallisuus on vielä aika lailla lapsenkengissä”, sanoo kattotöitä urakoivan Vesivek Oy:n myyntipäällikkö ja kattoturvallisuusasiantuntija Marko Puumalainen.

”Työturvallisuutta katoilla säädellään kahdeksassa eri laissa, joita on säädetty täällä ja EU:ssa. Jotta turvallisuusasiat saataisiin kuntoon, tarvittavista toimenpiteistä pitäisi kuitenkin toteuttaa vielä loputkin 80 prosenttia.”

Puumalaisen mukaan Vesivek Oy:llä on erillinen kattoturvaosasto, joka laatii rakennuksista kattoturvaraportteja. Niissä käydään läpi reitit eri katoilla liikkumiseen ja selvitetään turvavaljaiden ja -köysien kiinnityspisteet.

”Raportit turvallisuuspuutteista toimitetaan kiinteistöjen omistajille. Aivan liian usein tulee vastaan se tilanne, että turvallisia kiinnityspisteitä ei ole.”

”Vuosien mittaan asioissa on saatu aikaan merkittävää edistystä, mutta tehtävää on vielä paljon”, Puumalainen arvioi.

Turvatuotteissa vikoja ja puutteita

Katoille tarvitaan muun muassa hyviä kulkusiltoja sekä oikein asennettuja ja sijoitettuja turvavaljaiden kiinnityspisteitä.

”Kaikissa kunnissa tai suurissakaan huoltoyhtiöissä ei aina ole tarpeeksi tietoa lainsäädännön vaatimuksista”, Puumalainen ihmettelee.

”Monet uskovat, että kattoturva-asiat ovat kunnossa, mutta silti niissä on puutteita – katon tyypistä riippumatta.”

Aina ei esimerkiksi tiedetä, että luokan 2 kattoturvatuotteet pitäisi tarkastaa kiinteistöissä vuosittain ja myös laatia tästä tarkastuspöytäkirja.

”Katselmuksissa on myös havaittu paljon turvatuotteiden asennusvirheitä. Mikäli esimerkiksi kiinnike on asennettu vastoin valmistajan ohjeita, se ei ehkä kestä sellaista kuormaa kuin sen pitäisi”, varoittaa Puumalainen.

”Tyypillisesti katolla on turvaköysien kiinnityspisteitä liian vähän. Ne voivat myös olla vääränlaista materiaalia tai muutoin puutteellisia.”

”Lisäksi talviolosuhteet ovat voineet vaurioittaa katoille asennettuja turvavarusteita. Siksikin ne olisi tarkistettava määräajoin.”

Lumenpudotuksessa paljon riskitekijöitä

Puumalaisen mukaan noin puolet tilastoiduista kattotapaturmista sattuu lumenpudotuksen yhteydessä.

”Kun lunta pudotetaan 2–3 metrin korkeudelta, sitä ei usein pidetä vaarallisena, mutta useimmat tapaturmat tapahtuvat juuri tuolta korkeudelta.”

”Samaten työturvallisuus olisi muistettava tasakatoilla työskenneltäessä. Sielläkin tarvitaan valjaat, jos toimitaan alle kahden metrin etäisyydellä katon reunasta.”

Viime vuosina asenteet työturvallisuutta kohtaan ovat kuitenkin muuttuneet myönteisempään suuntaan.

”Vielä muutamia vuosia sitten sekä työntekijät että työnjohto saattoivat usein suhtautua varsin välinpitämättömästi asioihin, mutta nyt vastuut ymmärretään jo paremmin. Samaan aikaan myös turvatuotteiden työergonomia on parantunut, joten turvatuotteet ovat nyt aiempaa kevyempiä ja helppokäyttöisempiä”, Puumalainen toteaa.

”Lisäksi nykyajan tikkaissa saattaa olla karhennetut puolat, mikä vähentää liukastumisriskiä.”

Suojavarusteet käyttöön

Katot eivät kuitenkaan ole kiinteistötöiden ainoita vaaranpaikkoja.

”Aina kun on kyse rakennustyöstä, työmaalla on asetuksen mukaan käytettävä henkilökohtaisia suojavälineitä”, muistuttaa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä.

”Rakennustyössä kypärä on pakollinen, mutta siitä voi olla hyötyä myös kunnostustöissä.”

Työn luonne ratkaisee, tarvitaanko työkohteessa esimerkiksi liukuesteitä vai mikrobisuojausta – vai kenties useita suojavarusteita samanaikaisesti. Jokaiseen työhön on sopivia suojaimia, mutta ensisijaisesti suojaudutaan muilla toimilla kuin suojaimin.

”Kiinteistön huoltotöitä tehtäessä voi tulla vastaan esimerkiksi monenlaisia haitallisia pölyjä. Silloin voidaan tarvita hengityssuojaimia – mahdollisesti FFP2-luokitettuja – tai pölyltä suojaavia suojahaalareita. Viemäritöissä saatetaan tarvita hiukkas- tai kaasunsuodattimia, jos joudutaan tekemisiin haitallisten mikrobien ja epämiellyttävien hajujen kanssa.”

”Kiinteistötöissä turvajalkineet ovat tärkeitä suojavarusteita monessa paikassa”, korostaa Mäkelä.

Jalkineet suojaavat naulaan astumiselta, jos niissä on naulaanastumissuoja. Tarvitaan myös varvassuoja sekä kantapään iskunvaimennus. Edelleen jalkine voi suojata liukastumisilta, mutta talvikaudella tarvitaan lisäksi liukuesteitä.

Asbestityö on luvanvaraista

Kiinteistöjen ilmanvaihtohormeissa voi usein olla haittaaineita, jopa asbestia.

”Tyypillisesti asbestikartoitus tehdään ennen korjaustöihin ryhtymistä. Asbestipurkutyötä tekevät luvanvaraisten yritysten erikoiskoulutetut henkilöt, ja työssä tarvitaan TM3P-luokiteltuja erikoissuojaimia: tehokkaimman luokan puhallinsuojainta, jossa on kokonaamari”, Mäkelä tähdentää.

Suojanaamarin on oltava kasvoilla tiiviisti, jotta ilmaa ei vuoda naamarin reunasta. Tiiviystestaus on lakisääteistä.

Asbestipurkutöissä myös suojapuvun on oltava hiukkasilta suojaava. Mikäli käsitellään terveydelle erityisen vaarallista krokidoliittia eli sinistä asbestia, työssä on käytettävä kompressoriin yhdistettyjä paineilmahengityslaitteita.

Esimies tekee jokaista työtehtävää varten riskiarvioinnin. Siinä myös päätetään työssä tarvittavista suojaimista, kuten kuulosuojaimista meluisiin töihin.

”Usein melua on liikaa, kun kaverille metrin päähän on jatkuvasti huudettava, jotta tämä kuulisi. Työkalujen meluarvot voivat myös kertoa kuulonsuojauksen tarpeesta”, Mäkelä muistuttaa. Työpäivän melualtistumisen keskiarvo ei saa ylittää 85 dB(A). Jos melualtistuminen on enemmän kuin 80 dB(A), työnantajan on annettava käyttöön kuulonsuojaimet.

”Arvion melun määrästä tekee siihen erikoistunut ammattilainen. Suojalasit sen sijaan ovat huoltotöissä yleensä vakituisessa käytössä.”

”Työnantajan on lisäksi varmistettava, että oikeanlaisia suojaimia on saatavilla ja että valitut suojaimet sopivat työntekijän ylle yhtä aikaa käytettäviksi”, Mäkelä sanoo.

Suojakäsineitä moneen lähtöön

Vaikkapa erilaiset kemikaalit tai liuottimet edellyttävät suojakäsineiden huolellista valintaa. On myös selvitettävä käsiteltävien kemikaalien eri ominaisuudet.

”Suojakäsineen on suojattava myös mekaanisilta vaaroilta, kuten hankaukselta, viilloilta, pistoilta ja repäisyiltä.

”On myös varmistettava, että käsine ei ole ylisuojaava, jotta paksut ja jäykät käsineet eivät rasita käsiä turhaan.”

Ellei huoltotyössä käsitellä tai synny haitallisia aineita eikä tehdä tulitöitä, voidaan käyttää melko tavanomaisia työvaatteita.

”Yleensä huoltomiehen asu on kuitenkin heijastimilla varustettu ’näkyvä suojavaatetus’, jonka tarkoitus on suojata käyttäjää lisäämällä tämän näkyvyyttä. Polvisuojat työhousujen polvitaskuissa voivat parantaa työergonomiaa”, suosittaa Mäkelä.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Vesivek

1) Kemikaalinsuojakäsineissä tämä merkintä kertoo, että kyseessä on tiiviit kemikaalinsuojakäsineet. Käsineiden käyttöohjeista ja kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteesta saa tietoa siitä, miltä kemikaaleilta kyseinen käsine suojaa. Kaikki kemikaalinsuojakäsineet eivät suojaa kaikilta kemikaaleilta. Kuva: TTL

2) Mekaanisilta vaaroilta suojaavien käsineiden vasaramerkinnän vieressä on neljän numeron sarja. Mitä suurempi numero on, sitä lujempi käsine on hankaus-, viilto-, repäisy- ja pisto-ominaisuuksiensa osalta (tässä järjestyksessä). Viiltosuojauksen osalta käsineessä voi olla myös lisämerkintöjä, joiden merkitys selviää käyttöohjeesta. Kuva: TTL