Julkisivut (ikkunat, parvekkeet)

Ikkuna- tai parvekeremontin aika?

Rakennusten ikkunoiden ja parvekkeiden kunto vaativat säännöllistä seurantaa ajoittaisine kuntotutkimuksineen ja katselmuksineen. Huonoon kuntoon päässeiden ikkunoiden ja parvekkeiden osalta tulee vastaan valinta, onko halvempaa uusia ne kuin kunnostaa.

”VALINTA KORJAUKSEN tai uusimisen välillä on aina hyvin tapauskohtainen, koska talot on huollettu ja korjattu hyvin erilaisilla toimenpiteillä. Saman vuosikymmenen taloissa voidaan tarvita erilaisia ratkaisuja. Päätöstä ei voi tehdä teoreettisten kunnostusmääräaikojen pohjalta. Tavallisesti esimerkiksi ikkunat joudutaan kuitenkin korjaamaan tai vaihtamaan noin 30–45 vuoden välein”, toimitusjohtaja Markus Treuthardt Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:stä toteaa. Yritys on erikoistunut rakennusten korjaussuunnitteluun ja töiden toteuttamisen valvontaan.

Yksi remontin ajoituksessa pohdittava tekijä on se, että rakentaminen on Suomessa tällä hetkellä ylikuumentunutta, mikä koskee myös korjausrakentamista. Hinnat ovat nousseet sekä työn että materiaalien osalta. On kuitenkin erittäin vaikea arvioida hintojen tulevaa kehitystä.

Laajemman peruskorjauksen yhteydessä

Remontti kannattaa yleensä yhdistää laajempaan julkisivuremonttiin tai putkisaneeraukseen. Näin remontin tuottama asumishaitta saadaan mahdollisimman lyhytaikaiseksi ja kiinteistökokonaisuus kerralla parempaan kuntoon. Toki asumisterveyteen ja -turvallisuuteen vaikuttavat ikkuna- ja parvekeviat on syytä korjata heti havaittaessa.

Ikkunaremontti vaikuttaa yleensä koko rakennuksen ilmanvaihdon toimintaan, varsinkin painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksissa. Jos ikkunat vaihdetaan tiiviimpiin, mutta lämmitystä tai ilmanvaihtoa ei remontin yhteydessä oteta huomioon, tuloksena on yleensä ongelmia.

Ikkunaremonttien yhteydessä pitääkin tarkistaa ja korjata myös ikkunoiden ja seinien korvausilmaventtiilien kunto ja laatu. Niin sanottu raitisilmaventtiili on myös varteenotettava vaihtoehto. Ilmanvaihdolla on suuri rooli kiinteistön energiankulutuksessa.

Puolueeton ulkopuolinen asiantuntija arvioimaan

Remontti- tai uusimistarvetta arvioitaessa on syytä lähteä liikkeelle luotettavan ulkopuolisen tahon tekemällä kiinteistön kuntotutkimuksella tai -kartoituksella, jotta ikkunoiden ja julkisivujen todellinen kunto selviää.

Myös varsinaista korjaushanketta vetämään on syytä palkata riippumaton rakennusalan asiantuntija, joka tekee suunnitelman remontista. Suunnitelma hyväksytään tai hylätään yhtiökokouksessa

Astala Isännöinti Oy:n isännöitsijä Kalle Alanen kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, kuka kuntokartoituksen tekijäksi valitaan. Astala Isännöinti Oy on jo 50 vuotta alalla toiminut riippumaton isännöintiyhtiö.

”Kuntotutkimuksissa / kartoituksissa mennään helposti vikaan ja niiden perusteella sorrutaan helposti ylikorjaamiseen. Osa insinööritoimistoista on erikoistunut johonkin asiaan, ja osa ei välttämättä osaa tai ole erikoistunut ikkunaja parvekeremontteihin. Ennen valintaa kannattaa kysellä kokemuksia ja referenssejä kollegoilta tai itse tekijöiltä”, Alanen ohjeistaa.

”Ikkunaremontti vaikuttaa yleensä koko rakennuksen ilmanvaihdon toimintaan.

Yksi ikkunoiden uusimis- tai remonttipäätökseen vaikuttava tekijä on energiatehokkuuden parantaminen.

”Kun ikkunat uusitaan nykytekniikan mukaisiksi, voidaan lähtötilanteesta riippuen päästä jopa 5–10 prosentin säästöön energiakustannuksissa, niin kerros- kuin rivitalokiinteistöissäkin”, Alanen sanoo.

Asennuksen laadulla on suuri merkitys energiatehokkuutta tavoiteltaessa.

”Tavallisten eri ikkunamallien energiatehokkuudessa ei ole kovin suuria eroja, kun ajatellaan pelkkää ikkunaa. Energiatehokkuuden paraneminen saattaa olla suurelta osin riippuvainen siitä, miten ikkunoiden asennus lopulta onnistuu kokonaisuudessaan. Tärkeäksi tekijäksi tulee usein ikkunakarmin ja seinän välinen liittymä, eli tilkerako, ja sen tiiveys. Karmin ja seinän välinen vuoto voi syödä uusien ikkunoiden energiatehokkuuden”, Treuthardt muistuttaa.

Arvotaloissa rajallisempi valinnan mahdollisuus

Etenkin suurempien kaupunkien keskustan arvotaloissa suojelumääräykset rajoittavat voimakkaasti julkisivuremonttien tekemistä ja ikkunoiden uusimista.

”Vanhoissa arvotaloissa voi olla jopa alkuperäisiä viime vuosisadan alun ikkunoita, jotka on pidetty kunnossa. Niissä puun laatu on oleellisesti tiheämpää kuin esimerkiksi 60-luvun jälkeisissä taloissa. Valitettavasti erityisesti 1960-luvulla on paljon vaihdettu vanhoja ikkunoita uudempiin, joissa puun laatu ei enää ollut niin hyvää kuin vanhemmissa ikkunoissa käytetyssä puussa”, Treuthardt kertoo.

Jos vanhan talon ikkunat on kertaalleen vaihdettu 60-luvulla, eikä niillä ole enää alkuperäisarvoa, on uusiminen hyvä vaihtoehto.

”Usein 60-luvulla vaihdetuissa ikkunoissa on ikkuna- ja puitejakoa muutettu alkuperäisestä. Kun ikkunat uusitaan tämän päivän tasolle, on mahdollista palauttaa ikkunajako ja valoaukon malli kohti ikkunoiden alkuperäistä mallia”, Treuthardt sanoo.

Hänen mukaansa 60-luvun ikkunatkin on parhaimmillaan pidetty hyvässä kunnossa, jolloin voi olla kannattavaa säilyttää nekin ja kunnostaa edelleen.

”Jos ikkunoita joudutaan kunnostamaan jossakin verstaalla, se ei ole monestikaan järkevää verrattuna ikkunoiden vaihtamiseen uusiin. Toki uusien ikkunoiden lämpö-, tiiveys- ja äänieristysarvot ovat kuitenkin uudella ikkunalla paremmat”, Treuthardt kertoo.

Parvekkeiden käytettävyys paremmaksi

Suomessa parvekelasitukset ovat yleistyneet jo 1980-luvun loppuvuosista lähtien. Parvekkeiden lasittaminen remontin yhteydessä parantaa parvekkeen käytettävyyttä ja tarjoaa lisää käyttömahdollisuuksia asumiseen ja lisää samalla parvekerakenteiden kestävyyttä.

”Käyttöturvallisuuden kannalta suurin osa parvekkeista on hyvässä kunnossa. Harvoin on tilanteita, että parveke pitäisi laittaa käyttökieltoon. Ehkä 20 vuoden välein on hyvä tehdä parvekkeiden kuntotarkastus. Sanoisin, että noin puolet korjausta vaativista parvekkeista kunnostetaan ja puolet uusitaan kokonaan. Kustannuksellisesti ero parvekkeiden uusimisen tai kunnostamisen välillä on pieni, jos uusiminen tehdään suuremman julkisivuremontin yhteydessä”, Treuthardt sanoo.

”Parvekeremontti voidaan nykyisin tehdä hyvin myös talvisin.

Usein parvekkeiden vedenpoistojärjestelmät ja parvekelattian vedeneristyspinnoitteet saattavat kaivata kohennusta. Laajoissa parvekeremonteissa on toisinaan mahdollista myös laajentaa parvekkeiden kokoa.

”Parvekeremontti voidaan nykyisin tehdä hyvin myös talvisin, kun käytetään talojen huputusta ja lämmitystä. Ehkä parvekeremontteja pitäisi tehdä enemmänkin talvityönä. Silloin asukkaille koituva haitta on pienempi kuin kesäaikaan, jolloin asukkaat haluavat itse käyttää parveketta. Talvisuojauksesta ja lämmityksestä tulee toki vähän lisäkuluja. Sekin riippuu paljon talven kylmyydestä”, Treuthardt toteaa.

Teksti: Jari Peltoranta
Kuvat: Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy

Julkaistu: 03/2022