Energiatehokkuus
Taloyhtiön energiaratkaisu kestävälle pohjalle
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa moneen asiaan – myös taloyhtiöiden energiaratkaisuihin. Euroopan koko energiajärjestelmä on murroksessa, kun energiariippuvuutta Venäjästä puretaan. Mutta miltä tulevaisuus näyttää taloyhtiöiden horisontista?
Jotain osviittaa saa Isännöintiliiton
helmikuussa 2022 julkaistusta Energiabarometrista. Isännöintiliiton Energiabarometriin vastasi 187
isännöitsijää eri puolilta Suomea ja otos kattaa noin 4 500 taloyhtiötä.
Kyselytutkimuksen mukaan kiinnostus kaukolämpöön on laskenut – vain 43 prosenttia isännöitsijöistä
arvioi taloyhtiön valitsevan kaukolämmön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi, kun lämmityslaitteita
seuraavan kerran uusitaan. Vastaava luku oli vuotta aiemmin 48 %.
Sen sijaan maalämmön houkuttelevuus on kasvanut merkittävästi. Nyt lähes puolet arvioi taloyhtiön
valitsevan maalämmön, kun vuotta aiemmin maalämmön osuus oli vain vajaa kolmannes.
Isännöintiliitosta arvioidaan, että lämmityskustannusten ja kaukolämpömaksujen nousu voi olla
yksi syy siihen, että muita lämmitysmuotoja harkitaan entistä enemmän. Maalämmön nousua selittää
se, että maalämpö koetaan moderniksi, ekologiseksi vaihtoehdoksi.
Tiedossa on, että eurot ohjaavat taloyhtiön päätöksentekoa vahvasti. Monen isännöitsijän katsannossa
maalämmöstä päättämistä helpottaa se, että hanke voidaan usein toteuttaa vastikeneutraalisti.
Vastikeneutraali tarkoittaa, että hanke maksaa säästöinä itsensä takaisin. Vaikka maalämmön
asentaminen maksaisi paljon, tippuvat lämmityskulut heti asennushankkeen jälkeen. Osakkaiden
maksut eivät siis nouse hankkeen myötä.
Ainakin toistaiseksi taloyhtiöiden korjauslainojen korkotaso on matala, mikä mahdollistaa usein
maalämpöinvestoinnin niin, ettei vastikkeita tarvitse nostaa.
Isännöintiliitto korostaa kuitenkin, että jokainen kiinteistö on omanlaisensa ja vaatii aina yksilölliset
selvityksensä sekä toimenpiteensä. Energiatehokkuuden parantaminen lähtee liikkeelle energiaselvityksistä,
joiden perusteella valitaan taloyhtiölle parhaat, ekologisimmat ja kustannustehokkaimmat
ratkaisut.
Oikotietä onneen ei ole – ja kotitehtävät on syytä tehdä huolella. Energiabarometrin mukaan
luotettavuus on lämmitysjärjestelmän tärkein ominaisuus isännöitsijöiden silmissä – ja varmasti myös
taloyhtiön asukkaiden.
Suuntaviivoja energian tulevaisuuteen laatii myös eduskunta, joka käsittelee kuluvan kevään
aikana Suomen asuntopoliittista kehittämisohjelmaa vuosille 2021–2028. Isännöintiliitto on huomauttanut,
että asuntopoliittisen kehittämisohjelman katse on liiaksi historian näkökulmissa ja valtion
tukemassa asuntotuotannossa, vaikka asuntopolitiikan suunta vaatii nyt pari kokoluokkaa suurempaa
muutosta.
Nyt pitäisi nimittäin jo kuumeisesti ratkaista ongelmia asuinrakennusten energiatehokkuuden
parantamiseksi. Rakennusten energiatehokkuuden pitää ylipäätänsä parantua huomattavasti tulevien
vuosikymmenten aikana, mikäli Suomen ilmastotavoitteisiin aiotaan päästä.
Asumisen osuus on arjen vihreässä siirtymässä ratkaisevan tärkeä, koska kokonaishiilijalanjäljestä
noin neljännes tulee kotitalouksien päästöistä, muodostuen pääasiassa lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta.
Riittävän rivakalla asuntopolitiikalla voidaan ohjata ja tukea ratkaisuja siihen suuntaan,
että taloyhtiöissä on aitoja, toimivia kannustimia tehdä energiaremontteja.
Kun energia- ja avustuspolitiikka kannustaa taloyhtiöitä – pitkäjänteisesti ja monipuolisesti – taklaamaan
kiinteistötason energiapulmia yhteistyössä isännöinnin kanssa, ollaan jo huomattavasti kestävämmällä
tiellä.
Läpinäkyvyys ja ennakoitavuus ovat tärkeitä tässäkin. Esimerkiksi tänä keväänä epävarmuus
ARA:n energiaremonttiavustuksiin varattujen rahojen riittävyydestä on hidastanut remonttien toteuttamista.
Yksi Isännöintiliiton Energiabarometrin keskeisistä havainnoista on, että energiakustannukset
ovat nousseet ja tulevat nousemaan huomattavasti lähivuosina. Energia- ja avustuspolitiikan lyhytjänteisyys
vain jarruttaa tarvittavia energiatehokkuustoimenpiteitä taloyhtiöissä.
Petri Charpentier
Julkaistu: 05/2022