Vahinkosaneeraus

Vastuullista vahinkosaneerausta

YLEISIMPIÄ ASUINKIINTEISTÖISSÄ sattuvia vahinkoja ovat paikallisista putkivuodoista aiheutuvat kosteusvauriot ja asunnossa tai parvekkeella sattuvat palovahingot.

”Palovahinkojen tapauksessa sammutustyöt aiheuttavat kohteeseen vesivahingon, jonka näkökulmasta kiinteistöä hoidetaan. Vahinko kohdistuu usein myös julkisivuun, jonka korjausrakentaminen on säädellympää ja hitaampaa kuin asuntojen korjausrakentaminen”, sanoo Polygon Finland Oy:n operatiivinen johtaja Heikki Hemmi.

Polygon Finland on auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija, jolla on yli 45 vuoden kokemus kiinteistövahinkojen hoidosta ja kosteudenhallinnasta. Polygonin toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, vastuullisuus sekä kestävä kehitys.

”Ympäristönäkökulmien lisäksi huomioimme sosiaalisen vastuun koko palveluketjun osalta. Turvallisuuden ja vastuullisen toiminnan varmistamiseksi tarjoamalla henkilöstölle lisäkoulutusta”, sanoo Hemmi.

Työ- ja asumisturvallisuuden takaamiseksi vahinkoalue tarkastetaan asbestin ja muiden haitta-aineiden varalta. Tilat osastoidaan ja alipaineistetaan purkutöiden ajaksi, jotta purkualueelta ei leviä haitta-aineita ja pölyhiukkasia muihin tiloihin.

”Purkutöitä tehtäessä työtekijöillä on käytössä asianmukaiset henkilökohtaiset suojaimet. Osastointi suojaa työntekijöiden lisäksi muita tilan käyttäjiä. Purkutöiden jälkeen tehdään puhtausmittaukset, ja aletaan suorittaa korjausrakentamista.”

Materiaali- ja menetelmävalinnoilla suuri merkitys

Vahinkosaneerauksen tavoitteena on ennallistaa kohde ja saattaa sen käyttöarvo samalle tasolle kuin ennen vahinkoa.

”Käyttöarvon varmistamiseksi saneerauksissa käytetään runsaasti rakennusmateriaaleja, joten on tärkeää, että materiaalit ovat ympäristösertifioituja ja niiden elinkaarivaikutukset on laskettu huolellisesti”, Hemmi sanoo.

Materiaalivalinnoissa on huomioitava myös eettiset ja sosiaaliset näkökohdat kuten rakennusmateriaaleja valmistavien yritysten toimintatavat ja työskentelyolosuhteet.

Myös menetelmien valinnassa on otettava huomioon menetelmän ympäristövaikutukset. Esimerkiksi vesivahingon tapauksessa mikroaaltokuivaus on nopea ja energiatehokas kuivausmenetelmä.

”Edelleen yleinen kuivaustapa on kaikkien vahinkoalueen rakenteiden poistaminen ja uusiminen. Tämä ei ole missään tapauksessa ekologista eikä kustannustehokasta. Alue on tutkittava ennen purkutöitä ja tunnistettava kohteeseen sopiva kuivaustapa”, Hemmi huomauttaa.

”Vahingon koko määrittää kohteessa tehtävien purkutöiden laajuuden.

Oikean kuivaustavan ja muiden saneerausmenetelmien valinnalla vähennetään sekä purkujätteen että uuden rakennusmateriaalin määrää sekä kohteen vaatimaa työmäärää. Esimerkiksi vesivuodon tarkka paikantaminen auttaa minimoimaan tarvittavien purku- ja korjaustöiden sekä materiaalien määrää.

Kierrätys pienentää hiilijalanjälkeä

Kiinteistöissä tapahtuvien vahinkojen kokoluokka vaihtelee paikallisista vahingoista koko rakennusta koskeviin suurvahinkoihin. Vahingon koko määrittää kohteessa tehtävien purkutöiden laajuuden.

”Vahinkosaneerauksissa osaa purettavasta materiaalista voi käyttää uudelleen. Puretun materiaalin ja korjaustöissä ylijäävän rakennusmateriaalin hyötykäyttö olisi todella tärkeää, jotta hiilijalanjälkeä ja jätteen kokonaismäärää saataisiin pienennettyä”, sanoo Hemmi.

Kierrätysasteen parantamiseen vahinkoalan yritykset tarvitsevat yhteistyökumppaneita jätteenkäsittelylaitoksilla.

”Osa kunnallisista jätepalveluista ottaa vastaan kierrätettävää ja käyttökelpoista rakennusmateriaalia, mutta osassa kunnista tässä olisi vielä kehitettävää. Purettu materiaali tarkastetaan huolellisesti haitta-aineiden ja vaurioiden varalta ennen hyötykäyttöä”, Hemmi sanoo.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Polygon Finland

Julkaistu: 09/2022