Kiinteistöhuolto
Piha-alue
Vahinkosaneeraus (tuholaishyönteiset ja -jyrsijät)
Yhteiset tilat

”Yhteydenottojen määrä on kasvanut"

Torjunta-alan asiantuntija tuntee tuholaisten tavat ja tietää kuinka niistä pääsee eroon

Tuholaistorjunta on kasvava ala. Ilmastonmuutos ja ihmisten liikkuminen ovat laajentaneet tuholaisten elinpiiriä, eikä pohjoisen pakkaset enää suojaa suomalaisia entiseen malliin.

”ALANA TUHOLAISTORJUNTA kasvaa koko ajan. Euroopan alueelle ennustetaan tälle vuosikymmenelle kymmenien prosenttien kasvua. Kehittyvä teknologia on isossa roolissa. Ala on elänyt ajassa mukana ja kiinnitämme koko ajan enemmän huomiota ympäristönäkökulmiin”, Rentokil Oy:n tekninen päällikkö Jouni Siltala kertoo.

Rentokil Tuholaistorjunta on osa maailmanlaajuista Rentokil Initialia, joka toimii yli 90 maassa. Suomen yhtiö on toiminut vuodesta 1932 alkaen. Rentokil onkin maamme vanhin toimija alallaan.

”Päätoimipisteemme sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Liikumme sitten tarpeen mukaan ja toimialueenamme on koko Suomi. Pohjoisin huoltoteknikkomme toimii Sodankylästä käsin”, yli 30 vuotta alalla toiminut Siltala kertoo.

Tuholaisista esimerkiksi rottien perustarpeet ovat ruoka, suoja, juoma ja lämpö. Kun yksi tai useampia näistä selviytymisen ja kasvun edellytyksistä poistetaan, jyrsijät lähtevät etsimään sitä muualta.

Muuttuva ympäristö luo uusia elintiloja tuholaisille. Lauhtuneet talvet antavat lajeille mahdollisuuden elää pohjoisemmassa. Kilpailu ruoasta ja suojasta on uusilla alueilla vähäisempää, mikä takaa otolliset olosuhteet lisääntymiseen.

”Tutkijat arvelevat ilmastonmuutoksen olevan yksi iso tekijä kantojen leviämiseen. Myös ihmisten käytös vaikuttaa. Korona-aika toi enemmän ruoanlähteitä tuholaisten saataville.

Toisaalta ihmisten läsnäolo julkisissa tiloissa väheni, mikä antoi tuholaisille suojaa ja rauhaa.”

Kannoissa on ollut havaittavissa isoja muutoksia. Siltala kertoo yksityisten ja kaupallisten toimijoiden yhteydenottojen lisääntyneen.

Alan eri toimijat, yritykset ja viranomaiset vaihtavat säännöllisesti kokemuksiaan tuholaiskannoista. Kyselyt eri toimijoiden parissa kertovat rajusta muutoksesta.

”Normaaliin kausivaihteluun kuuluu se, että tuholaiset tulevat kelien kylmetessä sisälle. Yhteydenottojen määrät ovat kuitenkin kasvaneet, tuholaisia on enemmän, laajemmin ja ympäri vuoden.”

Siltala osaakin kertoa hyviä esimerkkejä lajien ja elinpiirien muutoksesta.

”Hyvänä esimerkkinä rottien esiintymisen raja kulki aiemmin Rovaniemen kohdalla, mutta on nyt levinnyt pohjoisemmaksi. Ennen napapiirin yläpuolella havaittiin lähinnä hiiriä. Hiiret lajina ovat myös kokeneet muutoksen. Vanha tuttu kotihiiri on vähentynyt ja korvautunut isometsähiirellä.”

Kodin yleisimmät riesat

Tuholaiset saastuttavat ihmisten asuinympäristöä ja sotkevat elintarvikkeita. Isoksi riesaksi kodeissa ovat nousseet erilaiset hyönteiset.

”Muuttuva ympäristö luo uusia elintiloja tuholaisille.

”Perustoimintojamme on esimerkiksi turkiskuoriaisten hävittäminen. Paljon esiintyy myös sokeri- ja paperitoukkia, joista halutaan eroon niiden lisääntyessä. Myös näissä kannoissa on muutoksia, sillä paperitoukka on vienyt alaa sokeritoukalta. Paperitoukka elää myös kuivissa tiloissa, sokeritoukka vain märissä”, Siltala sanoo.

Kodeissa on myös torakoita. Suomessa elää yleisesti muutama torakkalaji ja kotoinen kanta on korvautunut uusilla tulokkailla.

”Russakkana tunnettu saksantorakka on vähissä verrattuna kolmenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Keittiössä aiemmin melko laajastikin viihtynyt ja kotimaisena pidetty kanta kitkettiin olemattomiin. Nykyään keittiössä ja pesutiloissa elävät russakat ovat lähinnä ulkomaan tuliaisia. Niiden lisäksi kiinteistöissä esiintyy ranskantorakka, joka viihtyy keittiön lisäksi myös sähkölaitteissa. Kellareissa ja viemäreissä vilistää myös kolme-neljä senttisiä amerikantorakoita.”

Viimeisen 15 vuoden aikana lutikka, eli seinälude on noussut kodin tuholaisten kärkeen.

”Lutikka palasi 2000-luvun alussa Suomeen. 1950-luvulla hävitetty kanta pysyi länsimaiden osalta piilossa ja väliin jäi sukupolvi, joka ei lutikkaongelmaa muista”, Siltala kertoo.

”Kanta on kasvanut koko ajan. Muutama vuosi sitten alan yritykset saivat yli 10 000 yhteydenottoa lutikoihin liittyen. Aiemmin oli vuosia, jolloin luteiden tiimoilta ei tullut yhtään kyselyä.”

”Tuholaiset saastuttavat ihmisten asuinympäristöä ja sotkevat elintarvikkeita.

Suomeen muodostui viimeisen kymmenen vuoden aikana oma kanta ja se levisi ihmisten mukana ympäri maan. Korona pysäytti kannan kasvun, mutta ihmisten lähdettyä liikkeelle myös lutikat lähtivät leviämään uudelleen.

”Luteet eivät lennä, eivätkä liiku ulkona. Matkalaukut, huonekalut ja kaikenlaiset liikuteltavat tavarat levittävät kantaa. Iso tekijä kantojen kasvuun on ollut matkailusäädösten vapautuminen ja lentojen halvemmat hinnat. Nämä ovat lisänneet ihmisten liikkumista ja sitä kautta kasvattaneet myös ludekantaa ympäri maailman”, Siltala avaa.

Aikuinen lutikka on noin kuusi millimetriä pitkä. Sen pääasiallisena ravintona toimii ihmisestä imetty veri. Lisääntyvät naaraat munivat kaksi tai kolme munaa kerrallaan ja huoneenlämmössä kuoriutuminen tapahtuu 7–9 päivän jälkeen.

Kuoriutunut lude kasvaa pari kuukautta, kunnes se alkaa lisääntymään itse. Näin kanta kertaantuu nopeasti.

”Kanta pitää saada kokonaan pois. Muuten ne tulevat äkkiä takaisin.”

pesuRentokil Oy:n tekninen päällikkö Jouni Siltala kertoo, että normaaliin kausivaihteluun kuuluu se, että tuholaiset tulevat kelien kylmetessä sisälle. Yhteydenottojen määrät ovat kuitenkin kasvaneet, tuholaisia on enemmän, laajemmin ja ympäri vuoden.
KUVA: JESSE TERHO

Asiantuntija tuntee hävittämisen keinot

Tuholaisten torjunnassa ensisijalla on niin sanottu integroitu tuholaishallinta, eli tuholaisongelmaa hallitaan jo ennen sen pesiytymistä ihmisympäristöön.

”Yhteydenoton jälkeen tutustumme asiakkaan ongelmaan huolella. Parhaat tavat toimia ovat ennaltaehkäiseviä, eli estäviä ja rajoittavia. Jo pesiytymään päässeeseen ongelmaan puutumme hävittämällä. Kaiken ohessa myös tuholaiskannan seuranta on tärkeässä roolissa.”

Keinoja on monia. Seurantoja tehdään liimapinnoilla ja esimerkiksi tuholaiset haistavilla koirilla. Hävittäminen voi tapahtua esimerkiksi kemiallisin tai lämpöön perustuvin keinoin.

Hävittämisessä tarvitaan ammattilaisen osaamista.

”Käytämme kemiallisia keinoja, kuumentamista tai esimerkiksi höyryttämistä. Huonekalut on myös mahdollista kuljettaa meidän pakastekontteihimme käsittelyyn, jonka aikana putsaamme tilat sekä rakenteet läpikotaisin”, Siltala kertoo keinoista.

Käsittelystä riippuen käyntikertoja tulee yleensä kaksi-neljä kappaletta. Kemiallisen käsittelyn hinta muodostuu normaalisti alkaen muutamasta sadasta eurosta, riippuen ongelman laajuudesta. Kuumentamiskäsittelyt ovat kalliimpia, mutta mahdollistavat tilan nopeamman käyttöönoton ja kaikkien kehitysvaiheiden hävittämisen kerralla.

”Kokonaisuus on aina arvioitava erikseen. Asiantuntijamme tekee tarkastuksen jälkeen ehdotuksen toimista, joista sitten päätämme yhdessä asiakkaan kanssa.”

Teksti: Tommi Nieminen
Kuvat: Rentokil Initial

Julkaistu: 02/2023