Yleiset, Messut ja tapahtumat

Sisäilmastoseminaari 2023 veti lähes tuhat vierasta

Noin 900 sisäilma-alan asiantuntijaa ja alan tutkimuksesta kiinnostunutta täytti Messukeskuksen Siipi-kongressialueen maaliskuussa. Vuosittain järjestettävä tapahtuma on palannut väellä ja voimalla laihojen koronavuosien jälkeen.

”VIIME VUONNA tapahtuma oli hybridi ja messuvieraita oli paikan päällä vain noin 600”, kertoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola. ”Tänä vuonna oli mahtava nähdä niin paljon ihmisiä livenä, koska kohtaamiset ja verkostoituminen ovat aina tärkeä osa seminaarikokemusta.”

Seminaari järjestettiin tänä vuonna 38. kerran – ja pöytä oli katettu koreaksi. Valtakunnan suurimmassa sisäilmaalan tapahtumassa kuultiin kaikkiaan 60 esitystä. Monipuolista ohjelmaa täydensi sisäilma-aiheinen näyttely, jossa oli mukana tänä vuonna 60 näytteilleasettajaa.

Seminaariartikkeleita laidasta laitaan

Ahola kertoo, että seminaariin saattoi kuka tahansa jättää esitelmäehdotuksensa viime syksynä.

”Hyväksytyistä esitelmäehdotuksista esittäjät kirjoittivat artikkelin, joista Sisäilmastoseminaarin ohjausryhmä koosti tämänvuotisen ohjelman”, hän kuvailee.

Ohjelma sisälsi ajankohtaisia esityksiä tieteellisestä tutkimuksesta sekä käytännön sisäilmatyöstä: sisäilmasta ja terveydestä, sisäympäristön lämpöolosuhteista, mitatusta ja koetusta sisäympäristöstä, sisäilmatilanteiden ja rakentamisen ohjeista, infektioriskistä sisäilmassa, sisäilman epäpuhtauksista, rakennusfysiikasta ja sisäilmasta sekä mikrobeista ja toksisuudesta.

Ovatko sisäilma-asiat joutumassa unholaan?

Sisäilmastoseminaarin avannut valtiosihteeri Terhi Lehtonen ympäristöministeriöstä totesi, että sisäilmastokeskustelua leimaa tietty aaltomaisuus: ajoittain keskustelua käydään paljonkin, välillä taas on hiljaisempaa. ”Viime vuosina aihe on jäänyt muiden teemojen, kuten Ukrainan sodan ja koronapandemian, jalkoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki sisäilmastoon liittyvät ongelmat olisi ratkaistu tai että uusia ei voisi syntyä”, Lehtonen muistutti.

Lehtonen katsoi, että sisäilmastoon liittyy monta tulevaisuusteemaa, joista hän nosti keskeisimmiksi energiansäästötoimenpiteet ja ilmastonmuutoksen. Hän kertoi, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusiminen on parhaillaan käynnissä, ja sen uudistaminen liittyy merkittävästi myös sisäilmastoon.

”Direktiiviluonnoksessa terveen sisäilmaston on määritelty käsittävän sisäilman laadun lisäksi päivänvaloon, sisälämpötilaan ja ääneen liittyvät asiat”, totesi Lehtonen.

Liian kuumat asunnot

Ilmastonmuutoksesta ja korkeiden lämpötilojen terveyshaitoista piti puheenvuoron Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lanki totesi, että korkeaan sisälämpötilaan ja siitä aiheutuviin terveyshaittoihin pureutuvia tutkimuksia on toistaiseksi melko vähän – ja laatukin vaihtelee.

”Korkea sisälämpötila on yhteydessä monentyyppisiin terveyshaittoihin, kuten hengitystieoireilu, mielenterveyden ja kognition häiriöt, unihäiriöt, verenpaineen lasku ja diabeetikoilla esimerkiksi veren glukoosipitoisuuden lasku”, listasi Lanki.

Vaikutuksia on todettu jo selvästi alle 30 asteen lämpötiloissa. ”Korkean lämpötilan terveyshaitoille ei ole pystytty määrittämään kynnysarvoa”, totesi Lanki.

Pro Sisäilma jaettiin kolmannen kerran

Seminaarin Avaus-sessiossa jaettiin Pro Sisäilma -tunnustus FM Kristina Saarelalle. Tunnustus myönnetään poikkeuksellisen omistautuneesta ja laajasta työstä, jossa on edistetty sisäilmaan liittyvää tutkimusta, suunnittelun ohjausta ja viestintää sekä kansallista ja pohjoismaista yhteistyötä hyvän sisäilman puolesta.

”Tunnustus jaettiin nyt kolmatta kertaa ja ensimmäistä kertaa henkilölle, joka ei ole Sisäilmayhdistyksen perustajajäsen. Kristinan rooli Sisäilmastoluokituksen kehittämisessä sekä Sisäilmayhdistyksen toiminnassa on ollut erittäin merkittävä”, kiittelee Ahola.

Ensi vuonna sisäilmaväki kokoontuu Sisäilmastoseminaariin 12.3.2024.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 03/2023