Tarkan euron taloyhtiö?

Monessa taloyhtiössä ollaan huolissaan: kun talousnäkymät koko ajan synkkenevät, miten meidän käy? Kiinteistöliiton taloyhtiöiden tuoreen talous- ja rahoituskyselyn mukaan toistaiseksi valtaosa taloyhtiöistä on selviytynyt haasteiden kasvusta varsin pienin ongelmin.

Kyselyn vastausten perusteella noin 65 prosenttia taloyhtiöistä on tähän mennessä joutunut nostamaan hoitovastiketta vuoden 2023 aikana. Hoitovastikkeen noston suuruudessa on suuria kiinteistö- ja paikkakuntakohtaisia eroja, mutta keskimäärin hoitovastikkeen korotus on ollut rivitaloissa 6,4 prosenttia ja kerrostaloissa 9,3. Rivitaloissa osakkaat huolehtivat usein itse lämmityskuluista, mikä selittää pitkälti korotustarpeen eroa.

Vastikerästit ovat – ainakin toistaiseksi – pysyneet melko maltillisina taloyhtiöissä, mutta 8,5 prosenttia vastaajista kertoi maksuvaikeuksien lisääntyneen viime aikoina. Eniten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet uusissa taloyhtiöissä sekä 1970-luvulla rakennetuissa yhtiöissä. Tulosten perusteella maksuvaikeudet ovat myös lisääntyneet enemmän kerrostaloyhtiöissä, joiden osalta noin 10 prosenttia kertoi ongelmien lisääntymisestä. Rivitalopuolella vastaava lukema oli kuusi prosenttia.

Isännöitsijöille kohdistetun osakyselyn tuloksista kävi ilmi, että vastike- ja maksurästit ovat seurausta useista tekijöistä, ja että rästejä esiintyy kaikkialla Suomessa. Yleisnäkymä on isännöitsijöiden vastausten perusteella se, että pääkaupunkiseudulla maksuvaikeuksien yleisyys on muuta maata pienempää.

Syitä maksuhäiriöille ovat olleet mm. kasvaneet kustannukset, vastikkeet sekä lainakorot. Jonkin verran häiriöissä ovat korostuneet myös sijoittajaosakkaat sekä sellaiset ulkomaalaiset osakkeenomistajat, joiden maksujen suorittamisessa on ollut teknisiä vaikeuksia.

Suuri valtaosa (86 %) vastanneista ilmoitti, ettei heidän taloyhtiönsä kohdalla ole ollenkaan vastaushetkellä maksurästejä, tai niitä on vain alle 1 000 euroa.

Uudiskohteiden kohdalla velkamäärät ovat selvästi muuta taloyhtiökantaa suuremmat, mutta niitä myös yleensä lyhennetään melko nopeasti rakennusvaiheen jälkeen. Kyselyyn vastanneista rakennusvuosien 2015–2019 taloyhtiöistä hieman alle puolella oli velkaa jäljellä alle 100 000 euroa tai ei lainkaan. 2020-luvulla rakennetuillakin vastaava osuus oli jo noin 18 prosenttia.

Edelliseen, vuonna 2021 toteutettuun kyselyyn verrattuna taloyhtiöiden velkamäärät ovat kasvaneet myös 1970-luvulla sekä 1980- ja 1990-luvuilla rakennetuissa yhtiöissä, joissa peruskorjaukset ovat tulleet ajankohtaisiksi.

Pienten yhtiöiden lainansaantihaasteet korostuivat talous- ja rahoituskyselyn vastauksissa. Varsinkin kuuden huoneiston ja sitä pienempien yhtiöiden osalta rahoitusta ei usein ole saatavissa pankeilta yhtiölle, vaan korjausten rahoitus tulee järjestää osakkaiden henkilökohtaisten lainojen ja rahoituksen kautta.

Kyselyssä enintään 10 huoneiston yhtiöistä 15 prosenttia kertoi kokeneensa ongelmia lainansaannissa, kun yli 10 huoneiston yhtiöistä lainansaantiin liittyviä ongelmia oli kokenut runsaat kolme prosenttia lainaa hakeneista yhtiöistä. Alueelliset erot ovat paikoin myös merkittäviä.

Ammatti-isännöitsijöiden kyselyssä lainansaantivaikeudet ovat yleisimpiä Itä-Suomessa, mutta kokonaan tuntemattomia ne eivät ole missään päin Suomea.

Talous- ja rahoituskyselyn vastausten perusteella taloyhtiöissä ymmärretään ennakkovarautumisen tärkeys, mutta varoja kerätään huomattavasti harvemmassa yhtiössä. Varautumisesta on keskusteltu 73 prosentissa taloyhtiöistä ja kyselyn vastaajista noin 72 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen tulevia hankkeita varten.

Vain kolmannes taloyhtiöistä (32%) oli näin myös tehnyt.

PETRI CHARPENTIER

Julkaistu: 11/2023

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje