Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Oikea suojauskäsittely pidentää tiilikaton ikää

Kun tiilikatolla on ikää noin kymmenen vuotta, tiilikatteen suojapinta alkaa usein olla jo kulunut. Sen jälkeen tiilet alkavat imeä vettä, mikä johtaa rakenteellisiin vaurioihin.
Tiilikaton suojauskäsittely usein pidentää katon elinkaarta merkittävästi. Katon kunnostus myös lisää kiinteistön arvoa.

AbaTech Oy/Tiilikatto.info:n toimitusjohtaja Jukka Rissanen muistuttaa, että huokoinen ja kostea tiilikatto on erityisen altis pakkasrapautumiselle.

”Pakkasrapautuminen on merkittävin tiilikaton elinikää lyhentävä seikka.”

”Nykyiset talvet, joissa lämpötilat vaihtelevat jatkuvasti, rasittavat kattoja erityisen paljon.

Tiilikatoille voi helposti kertyä myös sammalta ja muuta kasvustoa. Tällaista kasvua edesauttavat osittain leudot ja talvet ja teollisuuden vähentyminen: ilma on puhtaampaa hengittää, mutta samalla kasvusto katoilla on runsaampaa.”

Väärin tehty pesu voi kuitenkin vahingoittaa kattoa.

”Monesti pesussa käytetään liian kovaa painetta suhteessa vesimäärään. Oikean paineen/vesimäärän saaminen edellyttää ammattipesureita”, Rissanen varoittaa.

Kun tiilikatto pestään oikein, tarvitaan noin 20 litraa vettä minuutissa 150–200 barin paineella tiilen kunnosta riippuen.

Kuivumisen jälkeen katto olisi hyvä käsitellä suoja-aineella, jolloin vähennetään katon happamoitumista ja pakkasrapautumista. Samalla ehkäistään vesi- ja homevaurioita.

”Käytämme suoja-aineena liuotinpohjaista kyllästettä Dyny-Tiilisuojaa, jossa ei ole lainkaan vettä. Aine imeytetään tiileen noin 6 mm:n syvyyteen. Silloin katto toimii rakennusteknisesti oikein:
katon hengittävyys säilyy, mutta kosteus pidetään tiilen ulkopuolella”, Rissanen selittää.

Käsittely suojaa kattoa säänvaihteluilta ja parantaa tiilikaton kestävyyttä. Tällöin katon käyttöikä pitenee parhaassa tapauksessa kymmenillä vuosilla.

Tiilikaton suojauskäsittely on usein noin neljä kertaa edullisempi vaihtoehto kuin kattotiilien vaihtaminen.

”Tehtaan suojapinta alkaa kulua pois uusista tiilistä heti ensimmäisenä talvena. Myös jälkikäteen tehdyt uusintamaalaukset kuluvat nopeasti. Dyny-Tiilisuojan toimivuus perustuu muun muassa siihen, että vaikuttavat aineet tulevat tiilen sisään. Kaikki, mitä pintaan laitetaan, kuluu pois.”

Dyny-Tiilisuojalla on suojattu suomalaisia kattoja jo 1990-luvun lopulta. Niiden joukossa on ollut myös monenlaisten arvorakennusten tiilikattoja ja seiniä, muun muassa Suomenlinnassa. ”Periaatteemme on, että katon on oltava 20 vuoden päästä vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin ennen suojauskäsittelyä”, Rissanen linjaa.

Lisätietoa: www.tiilikatto.info

Teksti: Ari Mononen

kita.fi - Tiilikatto.info

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.