Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Oikeat ilmamäärät edellytys hyvälle sisäilmalle

Kirjoittaja: Matti Vesalainen

Vietämme täällä pohjoisessa valtaosan ajastamme sisätiloissa. Sen takia onkin tärkeää, että sisäilmamme on terveellistä ja muutenkin laadukasta. Mutta kuinka moni meistä tietää, ovatko tilojemme tulo- ja poistoilmavirrat suunnitelmien mukaiset?

Alan asiantuntijat tietävät, että sisäilman viihtyvyyteen vaikuttavat sisäilman lämpötila, ympäröivien pintojen lämpötila, ilman kosteus ja liikenopeus. Lisäksi voimme itse vaikuttaa viihtyvyytemme mm. toiminnan tasolla ja pukeutumisella. Nämä kaikki seikat nousevat erityisesti tulevana talvena keskiöön, kun energiakriisistä johtuen tavoitteemme on säästää energiaa. Ei kuitenkaan sisäilman laadun kustannuksella, eihän?

Me kaikki tunnemme sen naapurin Villen, jonka talo ei kuluta energiaa juuri nimeksikään. Nämä naapurin Villet tulevat olemaan vauhdissa tulevana talvena, onhan energiansäästö meille kaikille nyt lähes kansallisvelvollisuus. Ja hyvä niin. Kunhan muistamme samalla varmistaa, ettemme riskeeraa säästövimmassamme omaa ja rakennuksemme terveyttä tinkimällä ilmanvaihdosta. Jos ilma ei vaihdu, ei lämmitysenergiaakaan kulu, mutta sisäilman laatu heikkenee. Tosiasiassa meidän on kotikonstein aika vaikea arvioida, ovatko tilojemme ilmamäärät suunnitelmien mukaiset.

Sen takia ilmamäärien mittaus ja tasapainotus on syytä jättää ammattilaisten tehtäväksi. Todellisten ammattilaisten tehtäväksi. Onneksi näille ammattilaisille on LVI-alan omasta toiveesta luotu sertifiointijärjestelmä. Kaikki Suomen 144 pätevyyden omaavaa ilmamäärien mittaajaa löytyy Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n ylläpitämästä pätevyysrekisteristä.
Rekisteri on kaikkien saatavilla SuLVI:n sivuilla!

Sertifikaatin saadakseen ilmamäärän mittaajalla tulee olla tietty työkokemus ilmamäärien mittauksesta ja säädöstä, hänen tulee osallistua IV-mittauksen pätevyyskoulutukseen sekä läpäistä koulutuksen jälkeinen teoriatentti ja käytännön ilmamäärien säätö ja mittauskoe. Sertifikaatti on voimassa kerrallaan aina viisi vuotta, jonka jälkeen tulee käydä täydennyskoulutus sertifikaatin ylläpitämiseksi. Täydennyskoulutuksen voi suorittaa verkkokoulutuksena.

Toki hyvä sisäilma edellyttää myös säännöllistä IV-suodattimien vaihtoa, IV-koneiden huoltoa ja kanavistojen puhdistamista. Omakotitalossa suodattimien vaihdosta ja IV-koneen huollosta vastaa omistaja. Kerrostaloissa vastuu on osakeyhtiön. Asuinkiinteistöissä kanavistot tulee puhdistaa ammattilaisten toimesta vähintään kymmenen vuoden välein. Kanavistojen puhdistuksen jälkeen on aina syytä myös mitata ja säätää ilmamäärät uudelleen.

Alalle erikoistuneet yritykset tarjoavatkin usein kaikkia näitä palveluita. Ammattitaidon takeena on yhä useammin sertifioitu mittaaja ja puhdistaja. Myös puhdistukseen on olemassa oma sertifiointinsa, puhdistusala seuraa mittauksen ja säädön jalanjälkiä.

Haastetaan ensi talvena kaikki energiansäätätalkoisiin – Motivan Astetta alemmas kampanjan mukaisesti. Pelataan kuitenkin samoilla pelisäännöillä – sisäilman laadusta ei tingitä. Toivottavasti ei tingi se naapurin Villekään. Ainakaan astetta enempää.

Taitotalo on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen ja pitkäaikainen yhteistyökumppani, viemässä alan osaamista edelläkävijänä eteenpäin.

kuva

Matti Vesalainen
Taitotalo

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Ikuiset hallitukset historiaan

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto ”Ehdotan, että valitaan entiset uudestaan” – onko tämä tuttu lause kuultu liian useasti? Pitkäaikainen hallitustyöskentely tuo vakautta, mutta

Latauspisteet taloyhtiöön – näin se käy!

Kirjoittaja: Antti Hiekkanen Tämä kirjoitus kertoo erään tamperelaisen taloyhtiön tilanteen siitä, kuinka ideat muutettiin teoiksi ja taloyhtiöön saatiin latauspisteitä sähköautoille. Alkutilanne:

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Työturvallisuus kiinteistön LVI-huollossa

Kiinteistöjen LVI-järjestelmien huolto tapahtuu usein teknisissä tiloissa, joissa työolosuhteet vaihtelevat ja riskit voivat olla moninaisia. Turvallinen työ edellyttää ammattitaitoa, ennakointia ja

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005