Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Oikeat ilmamäärät edellytys hyvälle sisäilmalle

Kirjoittaja: Matti Vesalainen

Vietämme täällä pohjoisessa valtaosan ajastamme sisätiloissa. Sen takia onkin tärkeää, että sisäilmamme on terveellistä ja muutenkin laadukasta. Mutta kuinka moni meistä tietää, ovatko tilojemme tulo- ja poistoilmavirrat suunnitelmien mukaiset?

Alan asiantuntijat tietävät, että sisäilman viihtyvyyteen vaikuttavat sisäilman lämpötila, ympäröivien pintojen lämpötila, ilman kosteus ja liikenopeus. Lisäksi voimme itse vaikuttaa viihtyvyytemme mm. toiminnan tasolla ja pukeutumisella. Nämä kaikki seikat nousevat erityisesti tulevana talvena keskiöön, kun energiakriisistä johtuen tavoitteemme on säästää energiaa. Ei kuitenkaan sisäilman laadun kustannuksella, eihän?

Me kaikki tunnemme sen naapurin Villen, jonka talo ei kuluta energiaa juuri nimeksikään. Nämä naapurin Villet tulevat olemaan vauhdissa tulevana talvena, onhan energiansäästö meille kaikille nyt lähes kansallisvelvollisuus. Ja hyvä niin. Kunhan muistamme samalla varmistaa, ettemme riskeeraa säästövimmassamme omaa ja rakennuksemme terveyttä tinkimällä ilmanvaihdosta. Jos ilma ei vaihdu, ei lämmitysenergiaakaan kulu, mutta sisäilman laatu heikkenee. Tosiasiassa meidän on kotikonstein aika vaikea arvioida, ovatko tilojemme ilmamäärät suunnitelmien mukaiset.

Sen takia ilmamäärien mittaus ja tasapainotus on syytä jättää ammattilaisten tehtäväksi. Todellisten ammattilaisten tehtäväksi. Onneksi näille ammattilaisille on LVI-alan omasta toiveesta luotu sertifiointijärjestelmä. Kaikki Suomen 144 pätevyyden omaavaa ilmamäärien mittaajaa löytyy Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n ylläpitämästä pätevyysrekisteristä.
Rekisteri on kaikkien saatavilla SuLVI:n sivuilla!

Sertifikaatin saadakseen ilmamäärän mittaajalla tulee olla tietty työkokemus ilmamäärien mittauksesta ja säädöstä, hänen tulee osallistua IV-mittauksen pätevyyskoulutukseen sekä läpäistä koulutuksen jälkeinen teoriatentti ja käytännön ilmamäärien säätö ja mittauskoe. Sertifikaatti on voimassa kerrallaan aina viisi vuotta, jonka jälkeen tulee käydä täydennyskoulutus sertifikaatin ylläpitämiseksi. Täydennyskoulutuksen voi suorittaa verkkokoulutuksena.

Toki hyvä sisäilma edellyttää myös säännöllistä IV-suodattimien vaihtoa, IV-koneiden huoltoa ja kanavistojen puhdistamista. Omakotitalossa suodattimien vaihdosta ja IV-koneen huollosta vastaa omistaja. Kerrostaloissa vastuu on osakeyhtiön. Asuinkiinteistöissä kanavistot tulee puhdistaa ammattilaisten toimesta vähintään kymmenen vuoden välein. Kanavistojen puhdistuksen jälkeen on aina syytä myös mitata ja säätää ilmamäärät uudelleen.

Alalle erikoistuneet yritykset tarjoavatkin usein kaikkia näitä palveluita. Ammattitaidon takeena on yhä useammin sertifioitu mittaaja ja puhdistaja. Myös puhdistukseen on olemassa oma sertifiointinsa, puhdistusala seuraa mittauksen ja säädön jalanjälkiä.

Haastetaan ensi talvena kaikki energiansäätätalkoisiin – Motivan Astetta alemmas kampanjan mukaisesti. Pelataan kuitenkin samoilla pelisäännöillä – sisäilman laadusta ei tingitä. Toivottavasti ei tingi se naapurin Villekään. Ainakaan astetta enempää.

Taitotalo on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen ja pitkäaikainen yhteistyökumppani, viemässä alan osaamista edelläkävijänä eteenpäin.

kuva

Matti Vesalainen
Taitotalo

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Huoneistotietojärjestelmä tuli, mitä sen jälkeen?

Kirjoittaja: Elisa Havusela Huoneistotietojärjestelmä on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, johon kerätään kaikkien osakehuoneistojen omistajatiedot. Rekisterin tarkoituksena on toteuttaa asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten

Julkisivujen korjaamisen tietopankki JUKO on päivitetty

Julkisivujen korjaamista suunnitteleville taloyhtiöille, isännöitsijöille ja suunnittelijoille tarkoitetun JUKO-ohjeistokansion päivitystyö on loppusuoralla. Julkisivuyhdistys – JSY ry on koordinoinut kattavan päivitystyön vuonna

Julkisivumarkkinoita taas tutkittu

Hyvin suunnitellulle julkisivukorjaukselle varmemmin rahoitusta Teksti: Riina Takala-Karppanen Taloyhtiöt eivät edelleenkään korjaa julkisivuja niin paljon kuin laskennalliseksi korjaustarpeeksi on arvioitu. Hankkeita

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Mitä opimme 1970-luvun öljykriisistä?

Kirjoittaja: Mervi Ahola Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia

LVI-asennusten pätevyys – valitse viisaasti

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi erillinen toimielin. Samaan aikaan LVI-asennuksia saa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina

Asuntoyhtiön tiedot ajan tasalle

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Aika usein tulee vastaan asuntoyhtiöitä, joissa yhtiöjärjestys on vanha ja sisältää ristiriitaisia tai vanhentuneita määräyksiä. Yhtiöjärjestys voi olla