Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Oikeat ilmamäärät edellytys hyvälle sisäilmalle

Kirjoittaja: Matti Vesalainen

Vietämme täällä pohjoisessa valtaosan ajastamme sisätiloissa. Sen takia onkin tärkeää, että sisäilmamme on terveellistä ja muutenkin laadukasta. Mutta kuinka moni meistä tietää, ovatko tilojemme tulo- ja poistoilmavirrat suunnitelmien mukaiset?

Alan asiantuntijat tietävät, että sisäilman viihtyvyyteen vaikuttavat sisäilman lämpötila, ympäröivien pintojen lämpötila, ilman kosteus ja liikenopeus. Lisäksi voimme itse vaikuttaa viihtyvyytemme mm. toiminnan tasolla ja pukeutumisella. Nämä kaikki seikat nousevat erityisesti tulevana talvena keskiöön, kun energiakriisistä johtuen tavoitteemme on säästää energiaa. Ei kuitenkaan sisäilman laadun kustannuksella, eihän?

Me kaikki tunnemme sen naapurin Villen, jonka talo ei kuluta energiaa juuri nimeksikään. Nämä naapurin Villet tulevat olemaan vauhdissa tulevana talvena, onhan energiansäästö meille kaikille nyt lähes kansallisvelvollisuus. Ja hyvä niin. Kunhan muistamme samalla varmistaa, ettemme riskeeraa säästövimmassamme omaa ja rakennuksemme terveyttä tinkimällä ilmanvaihdosta. Jos ilma ei vaihdu, ei lämmitysenergiaakaan kulu, mutta sisäilman laatu heikkenee. Tosiasiassa meidän on kotikonstein aika vaikea arvioida, ovatko tilojemme ilmamäärät suunnitelmien mukaiset.

Sen takia ilmamäärien mittaus ja tasapainotus on syytä jättää ammattilaisten tehtäväksi. Todellisten ammattilaisten tehtäväksi. Onneksi näille ammattilaisille on LVI-alan omasta toiveesta luotu sertifiointijärjestelmä. Kaikki Suomen 144 pätevyyden omaavaa ilmamäärien mittaajaa löytyy Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n ylläpitämästä pätevyysrekisteristä.
Rekisteri on kaikkien saatavilla SuLVI:n sivuilla!

Sertifikaatin saadakseen ilmamäärän mittaajalla tulee olla tietty työkokemus ilmamäärien mittauksesta ja säädöstä, hänen tulee osallistua IV-mittauksen pätevyyskoulutukseen sekä läpäistä koulutuksen jälkeinen teoriatentti ja käytännön ilmamäärien säätö ja mittauskoe. Sertifikaatti on voimassa kerrallaan aina viisi vuotta, jonka jälkeen tulee käydä täydennyskoulutus sertifikaatin ylläpitämiseksi. Täydennyskoulutuksen voi suorittaa verkkokoulutuksena.

Toki hyvä sisäilma edellyttää myös säännöllistä IV-suodattimien vaihtoa, IV-koneiden huoltoa ja kanavistojen puhdistamista. Omakotitalossa suodattimien vaihdosta ja IV-koneen huollosta vastaa omistaja. Kerrostaloissa vastuu on osakeyhtiön. Asuinkiinteistöissä kanavistot tulee puhdistaa ammattilaisten toimesta vähintään kymmenen vuoden välein. Kanavistojen puhdistuksen jälkeen on aina syytä myös mitata ja säätää ilmamäärät uudelleen.

Alalle erikoistuneet yritykset tarjoavatkin usein kaikkia näitä palveluita. Ammattitaidon takeena on yhä useammin sertifioitu mittaaja ja puhdistaja. Myös puhdistukseen on olemassa oma sertifiointinsa, puhdistusala seuraa mittauksen ja säädön jalanjälkiä.

Haastetaan ensi talvena kaikki energiansäätätalkoisiin – Motivan Astetta alemmas kampanjan mukaisesti. Pelataan kuitenkin samoilla pelisäännöillä – sisäilman laadusta ei tingitä. Toivottavasti ei tingi se naapurin Villekään. Ainakaan astetta enempää.

Taitotalo on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen ja pitkäaikainen yhteistyökumppani, viemässä alan osaamista edelläkävijänä eteenpäin.

kuva

Matti Vesalainen
Taitotalo

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Onko taloyhtiösi vakuutusturva ajan tasalla?

Taloyhtiön kiinteistövakuutuksen ajantasaisuus ja kattavuus ovat hallituksen vastuulla. Säännöllinen kilpailutus ja vakuutustarpeiden arviointi varmistavat, että suoja on riittävä ja hinta kohdallaan.

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan

Seinä-wc ei ole pelottava mörkö

Seinä-wc:n pelko on usein turhaa. Se ei ole pelottava mörkö tai vesivahinkoja tuottava väärä valinta, vaan materiaaleja säästävä ja asiakastyytyväisyyttä tuova

Viemäreiden mitoitus vastaamaan nykytarvetta

Kirjoittaja: Marko Polvi Monet rakentamisessa käytettävät tekniikat ovat kehittyneet, mutta rakennusten viemäröinnit rakennetaan edelleen monesti vanhoilla tavoilla. Tämä ei edistä rakennusten

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi