Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Oikeat materiaalit varmistavat suojakäsineiden toimivuuden

Turvallisten suojakäsineiden on kestettävä ankariakin olosuhteita: erilaisia kemikaaleja, kovia pakkasia sekä mekaanista rasitusta. Lujista ja joustavista materiaaleista valmistetuilla käsineillä saadaan myös pitävä tartuntaote, kun sellaista tarvitaan.

Perheyritys Jokasafe Oy valmistaa Evijärvellä Etelä-Pohjanmaalla suojakäsineitä, jotka soveltuvat esimerkiksi rakennus- ja asennustöihin, kiinteistönhuoltoon, palo- ja pelastusalalle sekä teollisuuteen.

Monissa JokaSafe-suojakäsineissä on yrityksen itse kehittämää vinyylipohjaista TopGrip-pinnoitemateriaalia. Toimitusjohtaja Karoliina Sulkakoski mainitsee, että tätä materiaalia on käytetty suojakäsineissä jo kymmeniä vuosia ja se on osoittautunut toimivaksi vaativissakin käyttötilanteissa.

”Käsineiden TopGrip-pinta on pehmeää muovia, mutta rouhepinnalla saa hyvän ja pitävän otteen.”

”Suojakäsineiden vuorimateriaali on sataprosenttista puuvillaa. Käsineiden pakkasenkestävyys on myös testattu –50 °C:n käyttölämpötiloja varten”, Sulkakoski kertoo.

Erilaiset käyttötilanteet otetaan huomioon käsineiden paksuudessa ja pintakuvioinnissa. Monissa työtehtävissä tarvitaan useita eri suojaominaisuuksia.

###VIDEO26###

Turvallisuus testataan

JokaSafe-suojakäsineiden suojaavuus on testattu SATRAN-testilaboratoriossa Englannissa. Käsineiden kemikaalienkeston, kylmänkeston sekä mekaanisen lujuuden on todettu täyttävän EN- ja ISO-standardien vaatimukset eurooppalaisen suojainasetuksen EU 2016/425 mukaisesti.

Vaikka käsine suojaa tehokkaasti, käsineen pinnalle saattaa käytön aikana kertyä kemikaalijäämiä, jotka voivat ajan mittaan haurastuttaa materiaalia. Suojakäsineiden kunto on hyvä tarkastaa ennen uutta käyttöä ja tarvittaessa ottaa käyttöön ehjä käsinepari.

”Jos suojakäsineen pinnalla on likaa mutta ei syöpymiä, käsine voidaan puhdistaa vaikkapa pesukoneessa”, Sulkakoski suosittaa.

Hänen mukaansa työpaikoilla on viime vuosina alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota työturvallisuuskysymyksiin.

”Sekä työnantajat että työntekijät ovat tulleet valveutuneemmiksi.”

Lisätietoja: www.jokasafe.fi

Teksti: Ari Mononen

kuva

kuva

Jaa tämä artikkeli: 

Turvallisuus

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta