Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Onko hiilineutraali rakennus mahdollinen?

Kirjoittajat: Minna Aarnio ja Hanna-Maija Tikka

Rakennusasiaintoimisto Aarre ja Skanska osallistuivat FIGBC:n järjestämään Hiilineutraali rakennus -määritelmän pilotointiin. Pilotin yhteydessä Aarre suunnitteli Helsinkiin seitsemän asunnon rivitaloyhtiön, Honkasuon Aarreaitat eli Asunto Oy Haapaperhosen Aarteen ja Skanska osallistui pilotointiin Helsingin Pasilaan suunnitteilla olevalla Firdo-hankkeella.

Rakennusasiaintoimisto Aarre ja Skanska osallistuivat FIGBC:n järjestämään Hiilineutraali rakennus -määritelmän pilotointiin. Pilotin yhteydessä Aarre suunnitteli Helsinkiin seitsemän asunnon rivitaloyhtiön, Honkasuon Aarreaitat eli Asunto Oy Haapaperhosen Aarteen. Aarre tavoitteli konseptin suunnittelusta alkaen mahdollisimman ilmastoystävällistä, jopa hiilinegatiivista tasoa ja mahdollisimman suurta hiilikädenjälkeä verrattuna hiilijalanjälkeen. Skanska osallistui pilotointiin Helsingin Pasilaan suunnitteilla olevalla Firdo-hankkeella. Toimitiloja kehittävän Skanska CDF:n Firdo-hanketta on alkumetreiltä lähtien ohjattu kustannusten ja laadun lisäksi myös hiilijalanjäljen osalta. Pilotoinnin myötä Skanska halusi selvittää, mitä hiilineutraaliuden saavuttaminen FIGBC:n määritelmän mukaan tarkoittaisi.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen käytännössä vaikeaa

Honkasuon Aarreaittojen hiilikädenjälki oli pilotin laskennassa kaksinkertainen verrattuna hiilijalanjälkeen. Aarre siis onnistui asettamassaan tavoitteessaan. Firdossa vähähiilisyyttä taas on edistetty muun muassa pitämällä eri suunnittelualojen asiantuntijoiden kanssa työpajoja, joissa on tunnistettu hankkeen suurimmat päästölähteet ja löydetty niihin päästövähennyskeinoja. Myös yhteistyö toimittajien kanssa on ollut tärkeää erilaisten tuoteinnovaatioiden tunnistamiseksi.

Pilotissa kuitenkin selvisi, että hiilineutraaliuden saavuttaminen rakennushankkeessa ei toistaiseksi ole mahdollista ilman merkittäviä ulkoisia kompensaatioita. Luotettavia ja aidosti toimivia kompensaatioita voi tosin olla vaikea löytää edes merkittävillä taloudellisilla panostuksilla.

Kaikkien päästövähennystoimenpiteiden jälkeenkin rakennushankkeesta jää valtava määrä päästöjä kompensoitavaksi, sillä vähäpäästöiset materiaalit, uusiutuvat polttoaineet tai uusiutuva energiantuotanto laitteistoineen aiheuttavat päästöjä, vaikkakin vähemmän kuin ns. tavanomaiset ratkaisut. Toivosta ei kuitenkaan kannata luopua ja parempaa tulevaisuutta odotellessa voimme etsiä parhaita vaihtoehtoja, haastaa aktiivisesti totuttuja toimintamalleja ja arvostaa vähemmän energiaa kuluttavia rakennustapoja ja rakennustyyppejä.

Hiilijalanjäljen pienentäminen mahdollista tarkalla suunnittelulla

Positiivista on se, että huolellisella suunnittelun ohjauksella hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää rutkasti verrattuna tavanomaiseen rakennustapaan. Suunnitteluvaiheessa päätetään, millaisia päästöjä hankkeen käyttövaiheessa syntyy. Energiatehokkuus on ensisijaisen tärkeää, mutta uusiutuvan energian tuotanto on usein myös elinkaarikustannuksiltaan kannattava investointi. Esimerkiksi Firdon käytönaikaiset päästöt pienenevät merkittävästi aurinkopaneelien ja maalämmön avulla.

Myös työmaavaiheella on oma vaikutuksensa, jota voidaan pienentää energia- ja resurssitehokkuuden lisäksi käyttämällä uusiutuvia polttoaineita, sähköä ja kaukolämpöä. Firdo-hankkeessa myös selvitetään maalämmön hyödyntämistä jo rakennusvaiheessa.

Rakennushankkeissa tulee pyrkiä ohjaamaan päästöt niin pieneksi kuin se nykyisellään on mahdollista ja kannustaa kaikkia rakentamisen arvoketjussa toimivia kantamaan oma kortensa kekoon vähähiilisyystalkoissa. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi myös pohtia, investoiko mieluummin parempaan rakentamiseen vai ostaako samalla rahalla ulkoisia kompensaatioita, joiden hyöty voi olla kyseenalainen. Kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa sekä säädösten tulkinnassa voidaan luoda ekologisesti kestävälle rakentamiselle mahdollisuuksia tai esteitä. Rakentaminen on valintoja.

GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND

Minna Aarnio
Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy

GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND

Hanna-Maija Tikka
Skanska

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.
Lue lisää osoitteesta figbc.fi.

CTA

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Ilmanvaihto osaksi energiaremonttia

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Taloyhtiöissä keskustellaan paljon energian säästämisestä. Sen hinta ja tiukkenevat ilmastotavoitteet suorastaan pakottavat pohtimaan kulutuksen vähentämistä. Säästöt eivät kuitenkaan

Milloin hallitusammattilaista tarvitaan?

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Mitkä ovat yleisimmät tilanteet, milloin hallitusammattilaista tarvitaan ja miten taloyhtiö voi hyötyä palkatessaan hallitusammattilaisen? Milloin hallitusammattilaista tarvitaan? Yleisimmät

Seinä-wc-asennuksien aiheuttamat vesivahingot

Kirjoittaja: Marko Polvi Huolimattomien seinä-wc-asennuksien aiheuttamat vesivahingot on hiljattain nostettu mediassa esiin. Rakennuksissa oleva talotekniikka, sen ikääntyminen sekä talotekniikkaan liittyvät asennusvirheet

Isännöitsijöillä avainrooli korjaushankkeissa

Kirjoittaja: Mika Hokkanen Isännöintiliiton tuoreessa Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että avustusten merkitys energiatehokkuushankkeiden toteuttamiseksi kasvaa. Rahoituslaitos Nordeasta puolestaan muistutetaan

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Onko taloyhtiösi vakuutusturva ajan tasalla?

Taloyhtiön kiinteistövakuutuksen ajantasaisuus ja kattavuus ovat hallituksen vastuulla. Säännöllinen kilpailutus ja vakuutustarpeiden arviointi varmistavat, että suoja on riittävä ja hinta kohdallaan.

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan

Seinä-wc ei ole pelottava mörkö

Seinä-wc:n pelko on usein turhaa. Se ei ole pelottava mörkö tai vesivahinkoja tuottava väärä valinta, vaan materiaaleja säästävä ja asiakastyytyväisyyttä tuova

Viemäreiden mitoitus vastaamaan nykytarvetta

Kirjoittaja: Marko Polvi Monet rakentamisessa käytettävät tekniikat ovat kehittyneet, mutta rakennusten viemäröinnit rakennetaan edelleen monesti vanhoilla tavoilla. Tämä ei edistä rakennusten