Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Pääkirjoitus: Energiatehokkuusremontit siirtymäkaudella – kuka ehtii mukaan?

Rakennusten energiatehokkuudesta on puhuttu Suomessa vuosia, mutta nyt keskustelu on siirtynyt puheista pakollisiin päätöksiin. EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano ja uusi rakennusten energiatehokkuusasetus kiristävät vaatimuksia erityisesti olemassa olevalle rakennuskannalle. Samalla eletään siirtymäkautta, jossa kansallinen sääntely, poliittiset linjaukset ja rahoitusinstrumentit ovat osin vielä liikkeessä. Epävarmuus näkyy kentällä konkreettisesti: moni kiinteistönomistaja lykkää energiatehokkuusremontteja odottaen selkeämpiä pelisääntöjä.

Odotusasenne on ymmärrettävä mutta riskialtis. Energiatehokkuuden parantaminen ei ole enää imagollinen vastuullisuusteko, vaan yhä useammin edellytys rahoituksen saamiselle, vakuusarvon säilymiselle ja kiinteistön kilpailukyvylle. Pankit ja sijoittajat katsovat jo nyt rakennusten energialuokkia, kulutusdataa ja suunnitelmia tulevista parannuksista. Kiinteistö, joka ei pysy kehityksessä mukana, uhkaa jäädä arvokehityksessä jälkeen – tai pahimmillaan muuttua vaikeasti realisoitavaksi riskiksi.

Talotekniikan merkitys korostuu tässä murroksessa. Suurin osa rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä ja kustannuksista syntyy käytön aikana, ja juuri taloteknisillä ratkaisuilla energiatehokkuutta voidaan parantaa vaiheittain ja kustannustehokkaasti. Ilmanvaihdon, lämmitysjärjestelmien, automaation ja seurannan modernisointi tarjoaa usein nopeimmat säästöt. Samalla se vaatii osaamista, suunnitelmallisuutta ja kykyä tarkastella kiinteistöä kokonaisuutena, ei yksittäisinä teknisinä toimenpiteinä.

Haaste ei kuitenkaan ole vain yksittäisten toimijoiden. Ala kaipaa laajempaa, kansallista lähestymistapaa – eräänlaista energiatehokkuusremonttien ohjelmaa. Sellainen yhdistäisi ennakoitavan sääntelyn, kannustavan rahoituksen, riittävän neuvonnan ja toimivan valvonnan. Ilman tätä vaarana on, että siirtymäkausi kuluu odotteluun ja kiire kasautuu juuri niihin vuosiin, jolloin vaatimukset kiristyvät ja resurssit ovat jo valmiiksi niukkoja.

Kysymys ei lopulta ole siitä, kannattaako energiatehokkuusremontteihin ryhtyä, vaan siitä, kuka ehtii mukaan ajoissa. Ne, jotka tekevät päätökset nyt, hallitsevat paremmin riskinsä myös tulevina vuosina.

PETRI CHARPENTIER

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Sisäilmastoseminaarissa esillä korjausrakentaminen

Sisäilmastoseminaari kokosi maaliskuussa sisäilma-alan ammattilaiset Messukeskukseen. 41. Sisäilmastoseminaarin teemana oli tänä vuonna korjausrakentaminen. Sisäilmastoseminaarissa kokoontuivat jälleen sisäilma-alan ammattilaiset ja sisäilma-asioista kiinnostuneet.

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Herätys kiinteistökehittäjät:

Aurinkosuojaus säästää selvää rahaa Kun kansainvälistä Global Shading Day -päivää viettiin maaliskuussa kevätpäivätasauksen aikaan, Suomessakin aurinkosuojausalan toimijat nostivat esiin kaihdin-, markiisi-,

Taloyhtiö, tee kotiläksyt energia-asioissa!

Taloudelliset syyt jarruttavat edelleen taloyhtiöiden energiatehokkuustoimenpiteitä, kertoo Isännöintiliiton tuore Energiabarometri. Monessa taloyhtiössä valtion avustusrahoilla on kriittinen rooli siinä, että hankkeet saadaan

Säästä pienillä investoinneilla

Tasapainotus on kustannustehokas tapa optimoida taloyhtiön energiakulutusta LVI-järjestelmien energiankulutus on merkittävä osa rakennuksen kokonaiskulutusta. Tasapainotuksella on keskeinen rooli energiaoptimoinnissa. Se on