Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Pääkirjoitus: Korjausrakentamisen hiljainen kriisi – talotekniikka jää usein taka-alalle

Rakentamisen taantuma on jatkunut jo useamman vuoden, ja sen vaikutukset näkyvät nyt myös korjausrakentamisessa. Kun uudistuotanto on romahtanut ja kustannuspaineet kiristävät kaikkialla, on odotettu, että korjausrakentaminen pitäisi pintansa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Tilastokeskuksen mukaan korjausrakentamisen arvo on laskenut tänä vuonna, ja monet kiinteistönomistajat siirtävät välttämättömiä peruskorjauksia eteenpäin. Tämä kehitys uhkaa paitsi rakennusten arvoa, myös niiden turvallisuutta ja energiatehokkuutta – ja talotekniikka on tämän kriisin hiljainen ydin.

Talotekniset järjestelmät ovat rakennuksen näkymätön hermosto. Lämpö, vesi, sähkö, ilmanvaihto ja automaatio muodostavat kokonaisuuden, jonka varassa asuminen ja työnteko on mahdollista. Kun nämä järjestelmät vanhenevat, niiden energiatehokkuus ja toimintavarmuus heikkenevät nopeasti. Silti korjaushankkeissa keskitytään yhä usein ulkokuoreen, pintojen uusimiseen ja esteettisiin ratkaisuihin. Tekniikka jää taka-alalle – osin siksi, että sen vaikutuksia ei näe heti, ja osin siksi, että sen korjaaminen maksaa paljon ja vaatii erikoisosaamista.

Taloyhtiöiden päätöksenteossa tämä näkyy konkreettisesti. Linjasaneerausten tai ilmanvaihtoremonttien lykkääminen on lyhyellä aikavälillä houkuttelevaa, mutta pitkällä aikavälillä kohtalokasta. Talotekniikan viat eivät parane odottamalla, vaan johtavat kalliimpiin korjauksiin ja kasvaviin käyttökustannuksiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat 1970–1990-luvuilla rakennetut kiinteistöt, joissa tekniikan käyttöikä on jo täyttymässä, mutta kattavia saneerausohjelmia ei ole tehty.

Korjausrakentamisen taantuma on myös elinkaarikysymys. Ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakennusten tekniset järjestelmät päivitetään vastaamaan nykyisiä energiatehokkuusstandardeja. Jokainen modernisoimaton ilmanvaihtokone, vanha lämmönvaihdin tai puutteellinen automaatiojärjestelmä kasvattaa päästöjä ja kuluttaa energiaa turhaan. Samalla menetetään mahdollisuuksia hyödyntää älykkäitä järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat ennakoivan huollon ja dynaamisen energianhallinnan.

Kysymys ei ole vain investointien määrästä, vaan suunnan valinnasta. Jos korjausrakentamisen painopiste pidetään julkisivuissa ja pintarakenteissa, jää kiinteistöjen tekninen kunto rapautumaan. Talotekniikan arvostuksen on noustava samalle tasolle kuin muun rakentamisen – sekä päätöksenteossa että julkisessa keskustelussa. Tämä tarkoittaa parempaa tiedonvälitystä taloyhtiöille, selkeämpiä rahoitusmalleja ja kannustimia, jotka kohdistuvat myös teknisiin perusparannuksiin.

Hiljainen kriisi ei näy kadulla, mutta sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle: sisäilmaan, energiankulutukseen ja asumisen turvallisuuteen. Rakennusten tekniset järjestelmät ovat yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, ja niiden korjaaminen on tulevien vuosien tärkein investointi. Talotekniikka ei saa jäädä varjoon, sillä sen kunnossa ratkaistaan koko rakennuskannan tulevaisuus.

Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Hölmö ei pyydä, mutta viisas vaatii

Osallistuin taannoin LVI-TU:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämään TATEHackiin. Hackathonin aikana opiskelijaryhmät ideoivat, miten LVI-asennustoimintaa voisi kehittää digitalisaation avulla. Oli hienoa nähdä,

Hitas arpajaiset – etua onnekkaille

onko aika purkaa koko järjestelmä? HELSINGISSÄ KEHITETYN Hitas järjestelmän tavoitteet olivat ylevät – halu tarjota mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen sääntelemällä hinnanmuodostusta ja

Korona sähköisti sisäilmakeskustelun

Uusi koronavirus (SARS-CoV-2) on tuonut uudenlaista kierrettä keskusteluun sisäilman turvallisuudesta. Nyt kun suomalaiset odottavat viruksen toista aaltoa, on hyvä kerrata mitä

Katto suojaa kaikkea

Talvet eivät taloyhtiöitä armahda. Perinteinen vaiva on katolta ihmisten niskaan putoava lumi ja ylenpalttinen pähkäileminen: kestääkö ikääntynyt katto lumen painon? Tänä

Arkkitehtiopiskelijoiden ideat kiinnostavat

– lähiötalojen korjaamisen ideakilpailu ratkennut ”Ehdotus ”Kumu” on arkkitehtuuriltaan vanhaa ja uutta ansiokkaasti yhdistävä työ, joka muodostaa eheän ja ilmeeltään miellyttävän

Digi sihisi hississä

Joskus muinoin hissi oli väline, jolla liikuttiin kerrosten välillä. Sitten yritysmaailmasta alkoi hissivallankumous, joka korosti tehokkuutta, käytettävyyttä ja parempaa asiakaskokemusta. Isojen

Talotekniikka on enemmän kuin rakentamista

LVI:lle ja sähkölle yhteinen talotekiikka-asennuksen strategia LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ovat työstäneet ensimmäisen Talotekniikkaasennuksen strategian. Strategia on

Julkisivu on enemmän kuin käyntikortti

Julkisivuremontit ansaitsevat enemmän huomiota julkisessa keskustelussa. Yksi tehokas väylä tietoisuuden nostamisessa on asunto-osakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremonttikilpailu, joka kertoo miltä remppa näyttää, kun

Arkkitehtiopiskelijakilpailu on ratkennut

Miten lähiötalon julkisivu voisi uudistua? Arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjauksen ideakilpailu 2019 (4.9.-11.12.2019) on ratkennut. Suunnittelukohteena oli kaksi 1970-luvulla rakennettua 4-kerroksista betonirunkoista

Tervetuloa hissiin

HISSI ON “käyntikortti” taloon kuten eteinen kotiin. Kokemuksella, jonka se antaa tulijalle, on merkitystä kiinteistön tai yrityksen imagolle. Kun vieras viritetään