Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Parvekkeita laajennetaan kerrostaloremontissa Lohjalla

Kahden asuinkerrostalon laaja ulkovaipparemontti on käynnissä Nummentie 75:ssä Lohjalla. Korjaustöiden yhteydessä saneerataan muun muassa talojen julkisivut ja vesikatot sekä parvekkeet ovineen ja ikkunoineen. Samalla parvekkeita suurennetaan syvyyssuunnassa. Työt alkoivat syyskuussa 2018, ja ne valmistuvat aikataulun mukaan keväällä 2019.

ASUNTO OY MOISIONMETSÄN betonielementtitalot valmistuivat Lohjan Nummentielle vuonna 1978. Toisessa niistä on kolme ja toisessa neljä asuinkerrosta. Taloissa on yhteensä 34 huoneistoa ja noin 60 asukasta.

Hankkeen alkuvaiheissa taloyhtiön hallitus valitsi korjaussuunnitteluun Frontago Oy:n. Yhtiöllä oli jo aiempaa kokemusta sekä lähiökiinteistöjen että pääkaupunkiseudun arvokohteiden kokonaisvaltaisista ulkovaipparemonteista.

Korjaushankkeessa Frontago Oy vastaa kiinteistön ulkovaippakorjausten pää- ja arkkitehtisuunnittelun lisäksi myös projektinjohdosta ja valvonnasta. Korjausurakoitsijana on Consti Julkisivut Oy.

Lämmöneristystä julkisivuihin
Taloissa päädyttiin ulkovaipparemonttiin, koska kuntotutkimuksessa oli havaittu alkavia vaurioita talojen julkisivupinnoissa.

”Tarvittavia korjaustöitä ryhdyttiin suunnittelemaan yhteistyössä tilaajan kanssa. Myös parvekkeet oli syytä uusia”, kertoo Frontago Oy:n projektijohtaja Tuomo Karjalainen.

”Julkisivuihin päätettiin asentaa uusi verhoilu sekä lisälämmöneristys, jotta julkisivuvaurioiden eteneminen saadaan pysäytettyä.”

Molempien talojen pesubetonipintaiset ulkoseinät korjataan tuulettuvalla levyrappauksella.

”Muutokset parantavat myös seinärakenteen äänieristystä sekä u-arvoa eli lämmönpitävyyttä. Ellei julkisivuille olisi nyt tehty mitään, ne olisivat vaatineet laajempia korjauksia viimeistään 10-15 vuoden kuluttua”, toteaa Karjalainen.

Lisätilaa parvekkeille Samassa yhteydessä talojen parvekkeita laajennetaan syvyyssuunnassa noin puoli metriä.

”Lisäksi kaikki parvekkeet lasitetaan ja niiden ikkunat sekä parvekeovet uusitaan. Myös ensimmäisen kerroksen huoneistoihin tulee lasitetut terassit, jotka aidataan ja varustetaan betonilaattalattioilla”, Karjalainen selvittää.

Uudet parvekkeet mallinnettiin korjaussuunnittelun yhteydessä CAD-ohjelmistolla.

”Kun käytetään 3D-mallinnusta, rakennemuutokset voidaan nähdä helposti ja havainnollisesti. Mallinnus on jo tätä päivää korjaussuunnittelussa, ja tilaajien tulisi enemmänkin vaatia mallinnusta. Mallien katsominen helpottaa sekä päätöksentekoa että varsinaista suunnittelua”, Karjalainen perustelee.

”Myös vesikatot alkoivat olla käyttöikänsä päässä. Talojen vesikatoilta puretaan vanhat kermieristeet, jotka korvataan uusilla. Katoille rakennetaan uudet räystäät, jotka osaltaan suojaavat uutta julkisivurakennetta. Myös uusia kattoturvatuotteita asennetaan.”

Hankkeen rakennuslupavaiheessa pelastusviranomaiset vaativat porrashuoneisiin savunpoistojärjestelmiä, joten remontin aikana niihin asennetaan savunpoistoluukkujen avauspainikkeet. Portaikkojen seinille maalataan valoa heijastava kerrosnumerointi helpottamaan savusukellusta.

Ulkona porraskäytävien sisäänkäyntien kohdalle rakennetaan uudet katokset sekä asennetaan lisävalaisimia.

Nykyajan tekniikkaa
Korjaussuunnittelua helpotti talojen ilmakuvaus etukäteen drone-pienoiskopterilla.

”Frontago ottaa lähiaikoina käyttöön myös älypuhelinsovelluksen, joka helpottaa työmaan tiedonhallintaa ja valvontaa. Siitä tulee uusi työkalu taloyhtiöille, työmaavalvojille ja urakoitsijoille”, sanoo Karjalainen.

Vastaava työnjohtaja Mikko-Ville Heikkilä Consti Julkisivut Oy:stä kertoo, että Asunto Oy Moisionmetsän työmaalla on töissä keskimäärin 10-15 asentajaa.

”Varsinaiset korjaustyöt alkoivat rakennustelineiden pystytyksellä ja vanhojen parvekkeiden purkamisella syyskuun alussa. Korjaussuunnitelmat oli laadittu hyvin, joten niiden pohjalta on ollut helppo tehdä remonttia”, Heikkilä kehuu.

”Vesikattotyöt alkoivat loka-marraskuun vaihteessa, kun sääsuoja oli saatu valmiiksi. Sääsuoja tarvitaan, koska se ehkäisee työmaan aikaisia kosteusvaurioita ja mahdollistaa korjaustyöt eri vuodenaikoina ja keleistä riippumatta.”

Parvekkeet käyttöön kesäksi
Frontago Oy:n näkökulmasta Asunto Oy Moisionmetsän talot ovat keskikokoinen työkohde.

”Teemme vuosittain korjaussuunnittelua useisiin tämäntyyppisiin taloihin. Lähiaikoina Lohjalla on tulossa työn alle toinenkin tätä vastaava Frontagon kohde”, sanoo Karjalainen.

Hänen mukaansa työt ovat sujuneet Nummentiellä aikataulun mukaan. ”Mitään suuria yllätyksiä ei ole ainakaan toistaiseksi tullut vastaan. Haitta-ainekartoituskin teetettiin ennen töiden alkua, mutta haitta-aineita löytyi vain ulkoseinäelementtien saumausmassoista. Työmaakokouksia pidetään keskimäärin kolmen viikon väliajoin.

”Asukkaiden ei ole tarvinnut muuttaa evakkoon ulkovaipparemontin ajaksi. Parvekkeetkin ovat poissa käytöstä vain melko lyhyen ajan. Kun korjaustyöt tehdään syksyn ja talven aikana, asukkaat saavat parvekkeet taas kesäksi käyttökuntoon”, Karjalainen muistuttaa.

Remontin laajuutta harkittiin huolellisesti
Kiinteistön isännöitsijä Tapio Sovijärvi Länsi-Uudenmaan Isännöintipalvelu Oy:stä toteaa, että Asunto Oy Moisionmetsän julkisivujen kuntoon kiinnitettiin alun perin huomiota kevään 2016 yhtiökokouksessa, tulevan viisivuotiskauden korjaustarpeita pohdittaessa.

”Hallitus päätti tuolloin tilata julkisivujen kuntotutkimuksen. Se valmistui helmikuussa 2017. Saman vuoden yhtiökokous päätti tilata korjaussuunnitelmat julkisivujen saneeraamiseksi.”

”Viime keväänä Frontago Oy, joka oli laatinut suunnitelmat, esitteli kaksi vaihtoehtoista mallia remontin toteuttamiseksi. Yhtiökokouksessa päädyttiin laajempaan vaihtoehtoon, jonka mukaan talojen ulkovaippa uusitaan kokonaan vesikattoa ja parvekkeita myöten”, Sovijärvi kertoo.

Kilpailutuksen jälkeen korjausurakoitsijaksi valikoitui Consti Julkisivut Oy, joka aloitti työt alkusyksyllä.

”Tällaisissa isoissa korjaushankkeissa onkin tyypillistä, että asiat etenevät osa kerrallaan, kuntotutkimuksesta suunnitteluvaiheeseen ja lopulta saneeraustöiden aloittamiseen. Remontti ei tule taloyhtiön eteen yllättäen, vaan eri vaihtoehtoja ehditään harkita huolellisesti.”

Isännöitsijä Sovijärven mukaan yhteistyö eri toimijoiden välillä on toiminut saumattomasti.

”Asiat ovat menneet vallan hyvin. Kun tilaajalla, valvojalla ja urakoitsijalla on sama tavoite, yhteistyö etenee mallikkaasti”, Sovijärvi arvioi.

Uusia konsepteja ja näköaloja
Myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan Henri Jokelan mukaan työt ovat sujuneet niin kuin pitikin.

”Remontissa kaikki asiat ovat toistaiseksi menneet aivan suunnitelmien mukaan. Urakoitsijana Consti on hoitanut hommat tosi hyvin, kuten myös Frontago töiden suunnittelijana ja valvojana. Mitään vastoinkäymisiä tai yllätyksiä ei ole ollut”, Jokela kehuu.

Asunto Oy Moisionmetsässä julkisivujen kuntotutkimukseen päädyttiin, koska talot alkoivat kohta olla peruskorjausiässä.

”Sittemmin havaittiin, että varsinkin parvekkeet olivat remontin tarpeessa. Selvitysten jälkeen parvekkeita päätettiin myös laajentaa, ja tähän löydettiin hyvä konsepti. Talojen parvekkeisiin tulee avoin lasikulma, joka parantaa näkyvyyttä monista asunnoista Lohjanjärven suuntaan.”

”Samassa yhteydessä oli järkevää uusia myös julkisivut, vesikatto ja ikkunat. Ainakaan tähän mennessä en ole kuullut asukkailta mitään kielteistä palautetta remontista”, Jokela toteaa.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Frontago Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Homepöly poistettava sisätiloista ja huoneilmasta

Sisäilmaongelmakohteissa tilojen käyttäjät altistuvat erilaisille mikrobeille, kuten hiivoille ja homeille, joilla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia. Esimerkiksi kosteusvauriokohteen mikrobit voivat aiheuttaa infektioita

Pyyhekuivain helpottaa tekstiilien kuivatusta

Pyyhekuivain on elämää helpottava, edullinen kodin varuste, jonka hyötyjä ei ole paljonkaan osattu hyödyntää suomalaisissa kodeissa. Sähkö- tai vesikiertoinen tai hybridikäyttöinen

Katto reilaan talvella?

Vaativakin talviremontti onnistuu, kunhan turvallisuusnäkökulmat ovat ajan tasalla rakentajan pelikirjassa Taloyhtiöissä tiedetään jo varsin hyvin, että kattoremontti voidaan tehdä talvella siinä

Kattotyöt sujuvat myös talvella

Korjaus- ja huoltotöiden lisäksi kattoremontteja tehdään yhä enemmän talvikaudella. Talvitöiden etuina ovat kesäsesonkia parempi resurssien saatavuus, edullisempi hintataso ja usein myös