Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Kuva: Pirkanmaan maakuntamuseo

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti on yksi Suomen yleisimmistä kattomateriaaleista.

Uuteen korjauskorttiin on yhdistetty kaksi aiempaa korttia peltikaton korjaamisesta (nro 5) sekä maalaamisesta (nro 7), sillä nämä toimet tehdään usein yhdessä. Samalla kortin kuvitusta on lisätty ja päivitetty.

“Peltikaton korjauskortit oli aika päivittää, sillä kattojen materiaalit ja maalityypit ovat kehittyneet ja valikoima on laajentunut entisestään,” kertoo yliarkkitehti Robin Landsdorff Museovirastosta.

Uusittu korjauskortti auttaa peltikaton rakenteen ja teknisen toiminnan ymmärtämisessä sekä sen korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

“Tavoitteenamme on vähentää peltikattojen turhaa kokonaisvaltaista uusimista käymällä läpi tavanomaisia korjaustapoja.”

Kortissa korostetaan huollon ja ylläpidon merkitystä peltikattojen kunnossa pysymiselle.

“Ruosteinen ja vähän vuotavakin peltikatto voi hyvin olla korjattavissa suojaamaan rakennusta vielä vuosia eteenpäin,” rohkaisee Landsdorff.

Yleisin kattomateriaali Suomessa

Saumattu pelti on yksi Suomen yleisimmistä kattoma­teriaaleista. Kuparipelti on vanhin Suomessa käytetty peltikate. Osa Turun linnasta katettiin jo 1560-luvul­la kuparilla. Rautapeltiä on käytetty 1600-luvulta alkaen.

Aluksi kupari- ja rautapellillä katettiin vain arvokkaim­mat rakennukset. Valssaustekniikan kehityksen myötä peltikatto yleistyi 1800-luvulta lähtien, ja se on edelleen yksi yleisimpiä katetyyppejä Suomessa. Saumatulla peltikatolla on oleelli­nen merkitys rakennuksen arkkitehtuurille ja saman pihapiirin rakennusten keskinäiselle hie­rarkialle.

Korjauskortit rakentajana tukena

Peltikatto-korjauskortti on osa Museoviraston korjauskorttien sarjaa. Korjauskortit ovat maksutta kaikkien saatavilla korjaustaito.fi-sivustolla. Museoviraston korjauskortit tarjoavat tietoa ja käytännön ohjeita rakennusta säilyttävään korjaamiseen rakennuksen omistajalle ja korjaajalle. Korjauskorttien päivityksillä uudistetaan ja ylläpidetään ajankohtaista korjausneuvontaa ja -tietoa.

Museovirasto on keskeinen kulttuuriympäristön asiantuntijaviranomainen valtionhallinnossa. Se tuottaa tietoa ja näkökulmia kulttuuriperinnön arvoista, käytöstä, hoidosta ja mahdollisuuksista osana kestävää yhteiskuntaa. Korjauskorttien aiheina on Suomessa vakiintuneita, kestäväksi ja korjattaviksi osoittautuneita rakenteita ja rakennustapoja. Ohjeet opastavat hoitamaan, kunnostamaan ja korjaamaan vanhaa rakennusta kestävästi ja taloudellisesti, sen arvoja vaalien. Olemassa olevan rakennetun ympäristön arvostus, kunnossapito ja korjaaminen on avain ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Lähde: Museovirasto

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden