Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Kuva: Pirkanmaan maakuntamuseo

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti on yksi Suomen yleisimmistä kattomateriaaleista.

Uuteen korjauskorttiin on yhdistetty kaksi aiempaa korttia peltikaton korjaamisesta (nro 5) sekä maalaamisesta (nro 7), sillä nämä toimet tehdään usein yhdessä. Samalla kortin kuvitusta on lisätty ja päivitetty.

“Peltikaton korjauskortit oli aika päivittää, sillä kattojen materiaalit ja maalityypit ovat kehittyneet ja valikoima on laajentunut entisestään,” kertoo yliarkkitehti Robin Landsdorff Museovirastosta.

Uusittu korjauskortti auttaa peltikaton rakenteen ja teknisen toiminnan ymmärtämisessä sekä sen korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

“Tavoitteenamme on vähentää peltikattojen turhaa kokonaisvaltaista uusimista käymällä läpi tavanomaisia korjaustapoja.”

Kortissa korostetaan huollon ja ylläpidon merkitystä peltikattojen kunnossa pysymiselle.

“Ruosteinen ja vähän vuotavakin peltikatto voi hyvin olla korjattavissa suojaamaan rakennusta vielä vuosia eteenpäin,” rohkaisee Landsdorff.

Yleisin kattomateriaali Suomessa

Saumattu pelti on yksi Suomen yleisimmistä kattoma­teriaaleista. Kuparipelti on vanhin Suomessa käytetty peltikate. Osa Turun linnasta katettiin jo 1560-luvul­la kuparilla. Rautapeltiä on käytetty 1600-luvulta alkaen.

Aluksi kupari- ja rautapellillä katettiin vain arvokkaim­mat rakennukset. Valssaustekniikan kehityksen myötä peltikatto yleistyi 1800-luvulta lähtien, ja se on edelleen yksi yleisimpiä katetyyppejä Suomessa. Saumatulla peltikatolla on oleelli­nen merkitys rakennuksen arkkitehtuurille ja saman pihapiirin rakennusten keskinäiselle hie­rarkialle.

Korjauskortit rakentajana tukena

Peltikatto-korjauskortti on osa Museoviraston korjauskorttien sarjaa. Korjauskortit ovat maksutta kaikkien saatavilla korjaustaito.fi-sivustolla. Museoviraston korjauskortit tarjoavat tietoa ja käytännön ohjeita rakennusta säilyttävään korjaamiseen rakennuksen omistajalle ja korjaajalle. Korjauskorttien päivityksillä uudistetaan ja ylläpidetään ajankohtaista korjausneuvontaa ja -tietoa.

Museovirasto on keskeinen kulttuuriympäristön asiantuntijaviranomainen valtionhallinnossa. Se tuottaa tietoa ja näkökulmia kulttuuriperinnön arvoista, käytöstä, hoidosta ja mahdollisuuksista osana kestävää yhteiskuntaa. Korjauskorttien aiheina on Suomessa vakiintuneita, kestäväksi ja korjattaviksi osoittautuneita rakenteita ja rakennustapoja. Ohjeet opastavat hoitamaan, kunnostamaan ja korjaamaan vanhaa rakennusta kestävästi ja taloudellisesti, sen arvoja vaalien. Olemassa olevan rakennetun ympäristön arvostus, kunnossapito ja korjaaminen on avain ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Lähde: Museovirasto

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

FinnBuild 26 ohjelma pureutuu rakentamisen murrokseen – miten rakennusala vastaa tekoälyn, energiasiirtymän ja kiertotalouden haasteisiin

Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Syksyn FinnBuild-messuilla katse käännetään ratkaisuihin: ohjelma tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan alan kehityksestä ja konkreettisia näkökulmia siihen, miten rakentaminen uudistuu kohti kestävämpää ja tehokkaampaa toimintaa.

Vuokraturvan Metsola Kalasataman palveluyhtiöistä: ”Todella ison mittakaavan vahinko asunnon omistajille”

Helsingin Kalasataman taloyhtiöiden on pakko kuulua alueellisiin palveluyhtiöihin, koska näin on asemakaavaan aikanaan kirjattu. Palvelusopimusta ei voi kilpailuttaa eikä irtisanoa, eivätkä taloyhtiöiden osakkaat kuulu hoitovastikkeen osalta kuluttajasuojalain piiriin. Tähän liittyen Helsingin kaupunki on ilman kilpailutusta valinnut kokonaisen kaupunginosan isännöintipalvelujen tuottajaksi yrityksen, jolle Korkein hallinto-oikeus (KHO) määräsi viime vuonna usean miljoonan euron seuraamusmaksun kilpailulain vastaisesta hinnoittelusta.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Homepöly poistettava sisätiloista ja huoneilmasta

Sisäilmaongelmakohteissa tilojen käyttäjät altistuvat erilaisille mikrobeille, kuten hiivoille ja homeille, joilla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia. Esimerkiksi kosteusvauriokohteen mikrobit voivat aiheuttaa infektioita

Pyyhekuivain helpottaa tekstiilien kuivatusta

Pyyhekuivain on elämää helpottava, edullinen kodin varuste, jonka hyötyjä ei ole paljonkaan osattu hyödyntää suomalaisissa kodeissa. Sähkö- tai vesikiertoinen tai hybridikäyttöinen

Katto reilaan talvella?

Vaativakin talviremontti onnistuu, kunhan turvallisuusnäkökulmat ovat ajan tasalla rakentajan pelikirjassa Taloyhtiöissä tiedetään jo varsin hyvin, että kattoremontti voidaan tehdä talvella siinä

Kattotyöt sujuvat myös talvella

Korjaus- ja huoltotöiden lisäksi kattoremontteja tehdään yhä enemmän talvikaudella. Talvitöiden etuina ovat kesäsesonkia parempi resurssien saatavuus, edullisempi hintataso ja usein myös