Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Perusasiat kuntoon – Säästöä ei tule pelkällä energialähteen muutoksella

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen

Viime aikoina energiatehokkuus ja uudet lämmöntuottotavat ovat nousseet keskustelussa keskiöön. Ja hyvä niin, luonnonvaramme ovat rajalliset ja ympäristökin on syytä pitää kunnossa. Lämmönjakohuoneiden uudistamisen vimmassa olisi kuitenkin hyvä muistaa lämmitysjärjestelmiemme perusteet.

Enemmän kuin yksi tukijalka

Uusien energialähteiden hyödyntäminen on nyt ja tulevaisuudessa välttämätöntä. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että fossiiliset polttoaineet eivät ole kestävä ratkaisu. Tällä hetkellä keskeisin uusi tekniikka, jolla lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, ovat lämpöpumput. Yksittäisen kiinteistön osalta tämä tarkoittaa tyypillisesti öljylämmityksen korvaamista maalämmöllä tai ilmavesilämpöpumpuilla. Näistä innostuneena helposti unohdetaan jakkaran toiset jalat, joita myös tarvitaan tasapainossa pysymiseen. Energian kulutukseen vaikuttavat myös lämmönjakojärjestelmän kunto ja käyttötottumukset.

Huono hyötysuhde vaanii vesivirroissa

Lämpöpumppujen tuottama lämmitysenergia siirretään rakennuksen eri osiin yleensä vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän avulla. Kyseessä ovat tutut patteriverkosto tai lattialämmitys, joihin liittyy lämmityksen säätöjärjestelmä. Niidenkin on toimittava optimaalisesti. Muuten edullisemmin tuotettua energiaa joudutaan käyttämään enemmän kuin oikea tarve olisi. Energian säästämisestä ei siis aina kannata puhua. Mutta mikä parasta, lämmönjako saadaan oikeaan toimintakuntoon säätämällä sen vesivirrat ja selvittämällä sopivat asetusarvot automatiikkaa varten.

Viime kädessä käyttäjä ratkaisee

Suurin energian kulutukseen vaikuttava tekijä on kuitenkin käyttäjä itse. Viime kädessä hän päättää siitä, mihin asentoon termostaatti käännetään, pidetäänkö ikkuna auki tai kuinka kauan kuumassa suihkussa ollaan. Peruskuntoisessa talossa suurin energian säästöpotentiaali löytyykin juuri asukkaissa ja muissa tilojen käyttäjissä. Käyttötapojen muutos ei tarkoita mukavuudesta tinkimistä, vaan juuri sen ylimääräisen ja turhan käytön karsimista. Tähänkin löytyy helppoja ratkaisuja. Maasta löytyy paljon yrityksiä ja oppilaitoksia, joista saa asiantuntijan illalla pariksi tunniksi selventämään asioita.

Eikä tarvitse odottaa

Nyt kun olemme joutuneet tilanteeseen, jossa likipitäen kaikkea uutta tekniikkaa joutuu odottamaan, niin on hyvä aika kiinnittää huomio näihin perusasioihin. Niiden parantaminen nimittäin sujuu ilman niitä komponentteja, joita ei ole saatavilla. Ainoa, mitä tarvitaan, on asiantuntija, joka laskee, mitoittaa ja tekee toimenpidesuunnitelmat. Näitä palveluja on juuri nyt saatavilla. Odottaminen ei ole tarpeen.

Tässä on oiva ja nopea tapa vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja tukea suomalaista työtä!

Juha-Ville Mäkinen
Erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Työturvallisuus kiinteistön LVI-huollossa

Kiinteistöjen LVI-järjestelmien huolto tapahtuu usein teknisissä tiloissa, joissa työolosuhteet vaihtelevat ja riskit voivat olla moninaisia. Turvallinen työ edellyttää ammattitaitoa, ennakointia ja

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Hallitusohjelma ja taloyhtiö

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Pääministeri Petteri Orpon Hallitusohjelmassa ”Vahva ja välittävä Suomi” on taloyhtiöitä koskien yllättävän monta kohtaa, joita viedään eteenpäin hallituskauden

LVI-työelämäkumppanit tulevat!

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina kritiikin kohteena. Viimeisimmät isot uudistukset eivät ehkä onnistuneet aivan ennakkojulistusten mukaisesti, ja

Millainen on vastuullinen taloyhtiö?

Teksti: Keijo Kaivanto Millainen on vastuullinen taloyhtiö? Euroopan Unionilta on tullut ensimmäinen yritysvastuuesitys, mikä vaikuttaa laajasti jatkossa yritystoimintaan. Yritysten on jatkossa

Onko hiilineutraali rakennus mahdollinen?

Kirjoittajat: Minna Aarnio ja Hanna-Maija Tikka Rakennusasiaintoimisto Aarre ja Skanska osallistuivat FIGBC:n järjestämään Hiilineutraali rakennus -määritelmän pilotointiin. Pilotin yhteydessä Aarre suunnitteli

Automaation rooli ilmanvaihdon kehityksessä

Automaatio on vahvasti läsnä ilmanvaihtojärjestelmissä Suomessa. Ilmanvaihdon automaatio mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon, joka parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Automaation myötä ilmanvaihtojärjestelmien