Kirjoittaja: Pipsa Hiltunen
Päivittäiset uutiset maailmanpoliittisesta epävarmuudesta, vaihtelevista suhdannearvioista ja taantumasta lamaannuttavat kenen tahansa. Niin on kuulemma käynyt monen taloyhtiönkin ylläpitotoimille ja korjaushankkeille. Se on kuitenkin varsin riskialtis polku, joka voi pahimmillaan johtaa taloudelliseen ja henkiseen ahdinkoon.
Kiihtyvällä tahdilla saamme lukea energian kallistumisen myötä huimasti nousseiden asumiskustannusten aiheuttamista messevistä lisälaskuista. Fiksusti toimiva taloyhtiö on vuosien mittaan kerännyt puskurirahaston yllättäviä menoja varten, mutta moni paikkaa talouttaan vastikkeiden korotuksilla tai ylimääräisillä vastike-erillä.
Asumisen kallistuminen nostaakin helposti mieliimme kysymyksen huolto- ja korjaustoimien välttämättömyydestä. Ei kai sitä nyt vielä tarvitse korjata? Hyvinhän ne putket enimmäkseen vetävät. Ei se viemäri nyt niin kovasti haise… Nyt meidän on kuitenkin syytä pitää päät kylmänä ja tukeutua pitkäjänteisesti taloyhtiöidemme pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmiin. Otsikoissa on nähty liiankin tiuhaan juttuja taloyhtiöiden rahahuolista; kustannusten nousu ja kasvava korjausvelka ovat vieneet niitä jopa konkurssiin. Se pakostakin mietityttää osakasta. Konkurssi on äärimmäinen ratkaisu, joka aiheuttaa suurta murhetta henkilökohtaisen kiinteistöomaisuuden sulaessa. Nyt jos koskaan, on tärkeää, että pidämme kiinteistöistämme huolta.
Niinpä tasapainottelu korjaustoimien ja kustannusrasitteen välillä tulee nyt entistä tärkeämmäksi: remonttihankkeiden tarkoitus ei ole asettaa osakkaita ahdinkoon, vaan lisätä asumismukavuuttamme ja omaisuutemme arvoa. Voimme tavoitella kustannussäästöä remonttien oikealla ajoituksella tai yhdistämisillä, tai kartoittamalla ryhmähankkeen ja täydennysrakentamisen mahdollisuutta. Myös erilaisten energiatukien mahdollisuus on syytä tarkistaa; pitkällä tähtäimellä investointi esimerkiksi energiatehokkaampaan lämmitystapaan tuottaa iloa lompakkoomme sekä kiinteistöomistuksemme myyntiarvoon.
Taloyhtiö joutuu neuvottelemaan remonttirahoituksestaan kiristyvillä ja kilpailuntäyteisillä markkinoilla. Jos huoltoa ja remontointia on vuosikaudet laiminlyöty, rahahanat pysyvät tiukasti kiinni. Sen seurauksena kiinteistön rapautuminen jatkuu ja kurimuksen polulta pois ponnistaminen vaikeutuu huomattavasti. Sen sijaan suunnitelmallisella ylläpidolla ja korjaustoimilla taloyhtiömme on paremmassa asemassa lainoista keskusteltaessa. Itsestään selvää se ei ole, mutta on realistisempi mahdollisuus saada hankerahoitus järkevillä ehdoilla. Tässä tilanteessa taloyhtiön hallituksen rooli ja osaaminen sekä isännöitsijän ammattimaisuus korostuvat: myös ulkopuolisesta konsultista on usein apua hanke- ja rahoitussuunnitelmien teossa.
Summa summarum, ei pihistetä eikä tuhlata vaan panostetaan järkevästi. Huolehditaan kiinteistöomaisuudestamme suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti. Silloin taloyhtiömme polku pysyy leveämpänä.
Pipsa Hiltunen
viestintäpäällikkö
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
