Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen
Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian käyttämistä. Kylmä talvikin on ovella.
Kiinteistön omistajalle tämä on tarkoittanut energian kulutuksen selvittämistä ja sen pohtimista, miten tarvittavaa energian määrää voitaisiin pienentää. Kulutustietojen tutkiminen on tärkeää, koska niiden perusteella päästään pohtimaan, että mihin energiaa tosiasiassa kuluu. Isossa roolissa ovat ihmisten käyttötottumukset, joiden muuttaminen on jo käynnissä. Toinen kokonaisuus, johon katse on suunnattu, ovat kiinteistöjen talotekniset järjestelmät. Niiden tarvitsemaan energian määrään voidaan edelleen vaikuttaa, usein jopa ilman käyttöolosuhteiden heikkenemistä.
Lämmitystapamuutokset ovat nyt erittäin suosittuja. Niitä tehdään paljon ja lähes kaikki ovat sellaista miettineet tai miettimässä. Öljylämmityksestä halutaan eroon ja lämpöpumppujen myyntimäärät ovat ampaisseet ylöspäin. Aurinkosähköä otetaan kovaa vauhtia käyttöön. Ilahduttavasti myös tasapainotus ja säätöjärjestelmät ovat ilmestyneet keskusteluun. Hyvä niin, koska pelkät vekottimet eivät yksin auta, ne pitää saada toimimaankin. Kaikkea tätä värittää kiire ja pieni hätäkin. Hinnat nousevat ja tarjouksia on yhä vaikeampi saada. Ei ihme, jos kiinteistön omistajat ovat hieman hämillään.
Olen usein kehottanut kiinteistön omistajia pysähtymään hetkeksi. Nyt olisi taas sen aika. Tähän kaikkeen pätee sama kuin putkiremppaankin. Kaiken pitää lähteä suunnittelusta ja siitä, että valitut ratkaisut ovat perusteltuja. Suunnittelun on katettava myös ne rakentamisen jälkeiset toimenpiteet, joilla varmistetaan kaiken hyvän toteutuminen. Tekniikan odotetaan aina kehittyvän, nyt olisi aika parantaa myös projektien läpivientiä. Energiarempan osalta roolit hämärtyvät, urakoitsija voi suunnitella ja suunnittelija voi valvoa työn toteutusta. Kiinteistön omistajan kannattaa nyt miettiä, mistä itselle on oikeasti hyötyä.
Ai niin, energiaremppa ja putkiremppa ovat eri asioita. Termit tuntuvat menevän keskustelussa sekaisin. Ne tehdään kuitenkin eri tarpeista lähtien, eikä niitä ole mitenkään pakollista tehdä yhtä aikaa. Tekeminenkin kohdistuu pääosin eri paikkoihin. Rahoituksen saamisen kannaltakin voi olla helpompaa, jos ne tehdään erikseen. Rempat ovat kuitenkin kavereita, ja jos mitenkään mahdollista, ne kannattaa yhdistää. Silloin saadaan useita synergiaetuja. Työmaan perustaminen, suunnittelu, valvonta ja häiriöiden ajallinen kesto voidaan yhdistää. Yhteenlaskettu hintakin pienenee. Tästäkin kaverisuhteesta kannattaa pitää huolta.
Juha-Ville Mäkinen
erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
