Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Rakennetun ympäristön rooli kestävyyssiirtymässä

Kirjoittajat: Tytti Bruce-Hyrkäs, Victor Holmqvist ja Nani Pajunen

Rakentamisella on suuri vaikutus ympäristöön. Tiedämme, että noin puolet maapallolla käytetyistä luonnonvaroista kulutetaan rakentamiseen, ja että Suomessa rakennusten käyttämä energia tuottaa kolmanneksen päästöistä. Mutta niin kutsutussa kestävyyssiirtymässä rakennetulla ympäristöllä on suoria vaikutuksiaan suurempi rooli. Sen haltuun ottamisessa tarvitaan tietoa, osaamista ja oman henkilökohtaisen roolin ymmärtämistä aivan jokaiselta.

Aluesuunnittelu ja sen toteutukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka kukin voi omassa arjessaan ottaa käyttöön hiilineutraaleja kiertotalousratkaisuja, kuten jakamispalveluita, erilaisia uudelleenkäyttöratkaisuja tai paikallista ruoantuotantoa.

Rakennettua ympäristöä suunniteltaessa päätetään monesta pitkällä aikavälillä vaikuttavasta asiasta: alueen toimivuudesta, käytettävissä olevista liikkumisen vaihtoehdoista, välimatkoista, tarvittavista raaka-aineista ja materiaaleista sekä siitä, kuinka paljon ja millaista energiaa kulutetaan. Suunnitteluvaiheessa myös päätetään luontoalueiden suojelusta ja puistoalueista – halutaanko esimerkiksi ottaa pihoja ja yhteisiä puistoalueita hyötyviljelyyn.

Kokonaisuus elää jatkuvassa vuorovaikutuksessa

Rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksista moni saattaa ajatella lähinnä rakennustyömaita, niiden vaikutuksia lähiympäristöön ja ehkä materiaalien valintaa. Ympäristövaikutuksia syntyy kuitenkin läpi elinkaaren: rakennusmateriaalien raaka-aineiden hankintaketjuissa, materiaalien valmistusprosesseissa sekä tuotteiden valmistuksessa ja kuljetuksissa. Kaikissa näissä tarvitaan myös energiaa, jonka tuotantotavalla on oma vaikutuksensa.

Yhteiskunnan toiminnassa kaikki liittyy kaikkeen. Liikenteen sähköistämisessä tai talotekniikan ratkaisuissa täytyy huomioida infrarakentamisen tarve, kuten sähköverkon riittävyys, internet-yhteydet, sähköautojen latausmahdollisuudet, talojen älyratkaisuiden raaka-ainetarve ja niin edelleen. Kestävyyssiirtymässä meidän täytyy löytää ratkaisut, jotka torjuvat ilmastonmuutosta ja pysäyttävät luontokatoa. Ja sitten toteuttaa nämä ratkaisut niin, että luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla.

Hyvin suunniteltu ja rakennettu ympäristö voi merkittävästi auttaa meitä tasaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa. Rakennettu ympäristö vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin. Täällä pohjoisessa vietämme enimmän osan ajasta sisätiloissa, joten myös hyvällä sisäilmalla ja viihtyisyydellä on suuri merkitys. Ilmaston kuumentuessa nämä vaikutukset korostuvat entisestään.

Tarvitaan tietoa ja osaamista

Yksityinen sektori on valmis yhä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin. Hidasteiden purkamiseen tarvitaankin nopeaa toimintaa ja rohkeaa ja ketterää ohjausta päättäjiltä. Tiukasti asetettu hiilibudjetti kiihdyttää markkinamuutosta. Ennakoitava ja eteenpäin vievä sääntely herättelee viimeisimmätkin huomaamaan, että toimintaympäristö on muuttunut.

Kiinteistö- ja rakennusala on massiivisen mahdollisuuden edessä. Ja samalla on huutava tarve osaamisen kehittämiselle. Emme osaa vielä kunnolla kyseenalaistaa tapojamme rakentaa, kehittää ja omistaa – olennaisia aiheita, kun mietimme, miten yhteiskunta ja talous voivat toimia maapallon kantokyvyn rajoissa.

Siksi jokainen meistä rakentaa kestävyyssiirtymää, onpa sitten kaavoittaja, suunnittelija, materiaalikehittäjä tai rakennussiivooja. Ja myös rakennetun ympäristön käyttäjinä ohjaamme kestävyyssiirtymää omilla valinnoillamme.

kuva

Tytti Bruce-Hyrkäs
Head of Carbon Neutrality
Granlund

kuva

Victor Holmqvist
Sustainability manager
NREP Suomi

kuva

Nani Pajunen
johtava asiantuntija, kestävyysratkaisut
Sitra

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.

Lue lisää osoitteesta: figbc.fi

kuva

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Modernin märkätilan anatomia

Suunnittelua kestävällä otteella Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat 2020-luvulla siirtyneet kodin teknisistä välttämättömyyksistä kokonaisvaltaisiksi hyvinvointitiloiksi. Suunnittelun näkökulmasta ne ovat paikkoja, joissa yhdistyvät

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Pätevä asiantuntija on hankkeesi tärkein selkänoja

Asiantuntijoiden pätevyydet uuden edessä Kirjoittaja: Inari Weijo Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää tilaajia huolehtimaan hankkeessa käytettyjen asiantuntijoiden osaamisesta kyseiseen tehtävään. Rakennuslupaviranomaisten

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Aurinkokuninkaan paluu

HBO:n menestyssarja sen tiesi: Talvi on tulossa. Fingrid arvioi elokuun lopulla, että sota Euroopassa ja energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne on lisännyt sähkön

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Leania rakentamisesta

RILin tuorein julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen, suomalaisille tehty lean-ajattelua käsittelevä julkaisu. ”LEAN ON tehokkain, tunnettu tuotannon johtamisjärjestelmä. Se tähtää jatkuvaan parantamiseen