Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Rakennetun ympäristön rooli kestävyyssiirtymässä

Kirjoittajat: Tytti Bruce-Hyrkäs, Victor Holmqvist ja Nani Pajunen

Rakentamisella on suuri vaikutus ympäristöön. Tiedämme, että noin puolet maapallolla käytetyistä luonnonvaroista kulutetaan rakentamiseen, ja että Suomessa rakennusten käyttämä energia tuottaa kolmanneksen päästöistä. Mutta niin kutsutussa kestävyyssiirtymässä rakennetulla ympäristöllä on suoria vaikutuksiaan suurempi rooli. Sen haltuun ottamisessa tarvitaan tietoa, osaamista ja oman henkilökohtaisen roolin ymmärtämistä aivan jokaiselta.

Aluesuunnittelu ja sen toteutukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka kukin voi omassa arjessaan ottaa käyttöön hiilineutraaleja kiertotalousratkaisuja, kuten jakamispalveluita, erilaisia uudelleenkäyttöratkaisuja tai paikallista ruoantuotantoa.

Rakennettua ympäristöä suunniteltaessa päätetään monesta pitkällä aikavälillä vaikuttavasta asiasta: alueen toimivuudesta, käytettävissä olevista liikkumisen vaihtoehdoista, välimatkoista, tarvittavista raaka-aineista ja materiaaleista sekä siitä, kuinka paljon ja millaista energiaa kulutetaan. Suunnitteluvaiheessa myös päätetään luontoalueiden suojelusta ja puistoalueista – halutaanko esimerkiksi ottaa pihoja ja yhteisiä puistoalueita hyötyviljelyyn.

Kokonaisuus elää jatkuvassa vuorovaikutuksessa

Rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksista moni saattaa ajatella lähinnä rakennustyömaita, niiden vaikutuksia lähiympäristöön ja ehkä materiaalien valintaa. Ympäristövaikutuksia syntyy kuitenkin läpi elinkaaren: rakennusmateriaalien raaka-aineiden hankintaketjuissa, materiaalien valmistusprosesseissa sekä tuotteiden valmistuksessa ja kuljetuksissa. Kaikissa näissä tarvitaan myös energiaa, jonka tuotantotavalla on oma vaikutuksensa.

Yhteiskunnan toiminnassa kaikki liittyy kaikkeen. Liikenteen sähköistämisessä tai talotekniikan ratkaisuissa täytyy huomioida infrarakentamisen tarve, kuten sähköverkon riittävyys, internet-yhteydet, sähköautojen latausmahdollisuudet, talojen älyratkaisuiden raaka-ainetarve ja niin edelleen. Kestävyyssiirtymässä meidän täytyy löytää ratkaisut, jotka torjuvat ilmastonmuutosta ja pysäyttävät luontokatoa. Ja sitten toteuttaa nämä ratkaisut niin, että luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla.

Hyvin suunniteltu ja rakennettu ympäristö voi merkittävästi auttaa meitä tasaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa. Rakennettu ympäristö vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin. Täällä pohjoisessa vietämme enimmän osan ajasta sisätiloissa, joten myös hyvällä sisäilmalla ja viihtyisyydellä on suuri merkitys. Ilmaston kuumentuessa nämä vaikutukset korostuvat entisestään.

Tarvitaan tietoa ja osaamista

Yksityinen sektori on valmis yhä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin. Hidasteiden purkamiseen tarvitaankin nopeaa toimintaa ja rohkeaa ja ketterää ohjausta päättäjiltä. Tiukasti asetettu hiilibudjetti kiihdyttää markkinamuutosta. Ennakoitava ja eteenpäin vievä sääntely herättelee viimeisimmätkin huomaamaan, että toimintaympäristö on muuttunut.

Kiinteistö- ja rakennusala on massiivisen mahdollisuuden edessä. Ja samalla on huutava tarve osaamisen kehittämiselle. Emme osaa vielä kunnolla kyseenalaistaa tapojamme rakentaa, kehittää ja omistaa – olennaisia aiheita, kun mietimme, miten yhteiskunta ja talous voivat toimia maapallon kantokyvyn rajoissa.

Siksi jokainen meistä rakentaa kestävyyssiirtymää, onpa sitten kaavoittaja, suunnittelija, materiaalikehittäjä tai rakennussiivooja. Ja myös rakennetun ympäristön käyttäjinä ohjaamme kestävyyssiirtymää omilla valinnoillamme.

kuva

Tytti Bruce-Hyrkäs
Head of Carbon Neutrality
Granlund

kuva

Victor Holmqvist
Sustainability manager
NREP Suomi

kuva

Nani Pajunen
johtava asiantuntija, kestävyysratkaisut
Sitra

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.

Lue lisää osoitteesta: figbc.fi

kuva

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Katto suojaa kaikkea

Talvet eivät taloyhtiöitä armahda. Perinteinen vaiva on katolta ihmisten niskaan putoava lumi ja ylenpalttinen pähkäileminen: kestääkö ikääntynyt katto lumen painon? Tänä

Arkkitehtiopiskelijoiden ideat kiinnostavat

– lähiötalojen korjaamisen ideakilpailu ratkennut ”Ehdotus ”Kumu” on arkkitehtuuriltaan vanhaa ja uutta ansiokkaasti yhdistävä työ, joka muodostaa eheän ja ilmeeltään miellyttävän

Digi sihisi hississä

Joskus muinoin hissi oli väline, jolla liikuttiin kerrosten välillä. Sitten yritysmaailmasta alkoi hissivallankumous, joka korosti tehokkuutta, käytettävyyttä ja parempaa asiakaskokemusta. Isojen

Talotekniikka on enemmän kuin rakentamista

LVI:lle ja sähkölle yhteinen talotekiikka-asennuksen strategia LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ovat työstäneet ensimmäisen Talotekniikkaasennuksen strategian. Strategia on

Julkisivu on enemmän kuin käyntikortti

Julkisivuremontit ansaitsevat enemmän huomiota julkisessa keskustelussa. Yksi tehokas väylä tietoisuuden nostamisessa on asunto-osakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremonttikilpailu, joka kertoo miltä remppa näyttää, kun

Arkkitehtiopiskelijakilpailu on ratkennut

Miten lähiötalon julkisivu voisi uudistua? Arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjauksen ideakilpailu 2019 (4.9.-11.12.2019) on ratkennut. Suunnittelukohteena oli kaksi 1970-luvulla rakennettua 4-kerroksista betonirunkoista

Tervetuloa hissiin

HISSI ON “käyntikortti” taloon kuten eteinen kotiin. Kokemuksella, jonka se antaa tulijalle, on merkitystä kiinteistön tai yrityksen imagolle. Kun vieras viritetään

Hölmö ei pyydä, mutta viisas vaatii

Osallistuin taannoin LVI-TU:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämään TATEHackiin. Hackathonin aikana opiskelijaryhmät ideoivat, miten LVI-asennustoimintaa voisi kehittää digitalisaation avulla. Oli hienoa nähdä,

Hitas arpajaiset – etua onnekkaille

onko aika purkaa koko järjestelmä? HELSINGISSÄ KEHITETYN Hitas järjestelmän tavoitteet olivat ylevät – halu tarjota mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen sääntelemällä hinnanmuodostusta ja

Siun sisäilma!

Sisäilmapaja14 järjestettiin Joensuussa 22.-23.11.2023 Sisäilmayhdistyksen ja Siun Soten, Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden voimin. ”OSALLISTUJIA OLI reilu 300 sisäilma-asioista kiinnostunutta”, kertoo Päivi Karinen Siun

Asuinkerrostaloihin tarvitaan hissejä

Jälkiasennushissin rakentaminen vanhaan asuinkerrostaloon on usein järkevä ratkaisu, sillä porrashuoneen yhteyteen rakennettu hissi helpottaa asukkaiden ja muiden porrashuonetta käyttävien elämää ja

Taloyhtiön kukkaro kovilla

Taloyhtiöiden kulut nousivat merkittävästi vuoden 2023 aikana, mikä näkyi monessa taloyhtiössä vastikkeiden korotuksina ja ylimääräisten yhtiövastikkeiden keräämisenä. Vuosi 2024 kuuluu hyvin

Tarkan euron taloyhtiö?

Monessa taloyhtiössä ollaan huolissaan: kun talousnäkymät koko ajan synkkenevät, miten meidän käy? Kiinteistöliiton taloyhtiöiden tuoreen talous- ja rahoituskyselyn mukaan toistaiseksi valtaosa

Lippulaivassa on vihreä lippu

Miten jakamistalous voisi parhaimmillaan toimia taloyhtiössä? – Taloyhtiöiden talkoot ovat syvällä suomalaisuuden DNA:ssa, mutta tavaroiden jakaminen voi joskus olla hankalaa. Mutta

LVI-työelämäkumppanit tulevat!

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina kritiikin kohteena. Viimeisimmät isot uudistukset eivät ehkä onnistuneet aivan ennakkojulistusten mukaisesti, ja

Isännöitsijän uudet nuotit

Uudistetut isännöinnin eettiset ohjeet astuivat voimaan 1.2.2023. Uudistuksen tavoitteena on parantaa isännöinnin laatua ja lisätä luottamusta isännöintiin. Ohjeet päivitettiin Isännöintiliiton, Isännöinnin