Kirjoittajat: Tytti Bruce-Hyrkäs, Victor Holmqvist ja Nani Pajunen
Rakentamisella on suuri vaikutus ympäristöön. Tiedämme, että noin puolet maapallolla käytetyistä luonnonvaroista kulutetaan rakentamiseen, ja että Suomessa rakennusten käyttämä energia tuottaa kolmanneksen päästöistä. Mutta niin kutsutussa kestävyyssiirtymässä rakennetulla ympäristöllä on suoria vaikutuksiaan suurempi rooli. Sen haltuun ottamisessa tarvitaan tietoa, osaamista ja oman henkilökohtaisen roolin ymmärtämistä aivan jokaiselta.
Aluesuunnittelu ja sen toteutukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka kukin voi omassa arjessaan ottaa käyttöön hiilineutraaleja kiertotalousratkaisuja, kuten jakamispalveluita, erilaisia uudelleenkäyttöratkaisuja tai paikallista ruoantuotantoa.
Rakennettua ympäristöä suunniteltaessa päätetään monesta pitkällä aikavälillä vaikuttavasta asiasta: alueen toimivuudesta, käytettävissä olevista liikkumisen vaihtoehdoista, välimatkoista, tarvittavista raaka-aineista ja materiaaleista sekä siitä, kuinka paljon ja millaista energiaa kulutetaan. Suunnitteluvaiheessa myös päätetään luontoalueiden suojelusta ja puistoalueista – halutaanko esimerkiksi ottaa pihoja ja yhteisiä puistoalueita hyötyviljelyyn.
Kokonaisuus elää jatkuvassa vuorovaikutuksessa
Rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksista moni saattaa ajatella lähinnä rakennustyömaita, niiden vaikutuksia lähiympäristöön ja ehkä materiaalien valintaa. Ympäristövaikutuksia syntyy kuitenkin läpi elinkaaren: rakennusmateriaalien raaka-aineiden hankintaketjuissa, materiaalien valmistusprosesseissa sekä tuotteiden valmistuksessa ja kuljetuksissa. Kaikissa näissä tarvitaan myös energiaa, jonka tuotantotavalla on oma vaikutuksensa.
Yhteiskunnan toiminnassa kaikki liittyy kaikkeen. Liikenteen sähköistämisessä tai talotekniikan ratkaisuissa täytyy huomioida infrarakentamisen tarve, kuten sähköverkon riittävyys, internet-yhteydet, sähköautojen latausmahdollisuudet, talojen älyratkaisuiden raaka-ainetarve ja niin edelleen. Kestävyyssiirtymässä meidän täytyy löytää ratkaisut, jotka torjuvat ilmastonmuutosta ja pysäyttävät luontokatoa. Ja sitten toteuttaa nämä ratkaisut niin, että luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla.
Hyvin suunniteltu ja rakennettu ympäristö voi merkittävästi auttaa meitä tasaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa. Rakennettu ympäristö vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin. Täällä pohjoisessa vietämme enimmän osan ajasta sisätiloissa, joten myös hyvällä sisäilmalla ja viihtyisyydellä on suuri merkitys. Ilmaston kuumentuessa nämä vaikutukset korostuvat entisestään.
Tarvitaan tietoa ja osaamista
Yksityinen sektori on valmis yhä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin. Hidasteiden purkamiseen tarvitaankin nopeaa toimintaa ja rohkeaa ja ketterää ohjausta päättäjiltä. Tiukasti asetettu hiilibudjetti kiihdyttää markkinamuutosta. Ennakoitava ja eteenpäin vievä sääntely herättelee viimeisimmätkin huomaamaan, että toimintaympäristö on muuttunut.
Kiinteistö- ja rakennusala on massiivisen mahdollisuuden edessä. Ja samalla on huutava tarve osaamisen kehittämiselle. Emme osaa vielä kunnolla kyseenalaistaa tapojamme rakentaa, kehittää ja omistaa – olennaisia aiheita, kun mietimme, miten yhteiskunta ja talous voivat toimia maapallon kantokyvyn rajoissa.
Siksi jokainen meistä rakentaa kestävyyssiirtymää, onpa sitten kaavoittaja, suunnittelija, materiaalikehittäjä tai rakennussiivooja. Ja myös rakennetun ympäristön käyttäjinä ohjaamme kestävyyssiirtymää omilla valinnoillamme.
Tytti Bruce-Hyrkäs
Head of Carbon Neutrality
Granlund
Victor Holmqvist
Sustainability manager
NREP Suomi
Nani Pajunen
johtava asiantuntija, kestävyysratkaisut
Sitra
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.
Lue lisää osoitteesta: figbc.fi
