Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Rakennusalan positiivisen vaikuttavuuden jäljillä

Kirjoittajat: Liisa Jäätvuori ja Inari Virkkala

Rakennusalan synnyttämä ympäristöjalanjälki on huomattava: rakennetun ympäristön osuus on n. 30 % ilmastopäästöistä, 40 % energiankulutuksesta ja 50 % materiaalikulutuksesta. Kuten vaikkapa viime aikoina aktiivisesti nostettu “donitsitalouden” malli hyvin hahmottaa, myös rakennusalan on opittava tuottamaan hyvinvointia ympäristön kantokyvyn ehdoilla.

Ympäristöjalanjäljen mittaaminen ja kiristyvä sääntely

EU pyrkii tehostamaan kestävyyssiirtymää sekä sääntelyä tiukentamalla, että ohjaamalla rahoitusta kestäviin hankkeisiin EU taksonomialla, joka sisältää EU:n määritelmät kestävälle rahoitukselle. Suomessa parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä oleva rakennuslaki sisältää energiatodistuksen lisäksi vaatimuksia ympäristöjalanjäljen havainnollistamiseksi ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen muodossa. Lisäksi tavoitteita ympäristöjalanjäljen pienentämiselle asetetaan myös erilaisin vihreän rakentamisen sertifioinnein

Samalla kun rakennusala etsii kiireesti keinoja ympäristöjalanjäljen pienentämiseen, rakennusalan yritykset etsivät tapoja mitata ja vahvistaa positiivista vaikutustaan ympäristöön ja yhteiskuntaan. Puhumme uutisvirrassa kädenjäljestä, nettopositiivisuuden tavoittelusta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Positiivisen kädenjäljen mitattavaksi tekeminen moninkertaistaa mahdollisuudet sen tavoitteelliseen vahvistamiseen ja organisaation valmentamiseen. Tällä polulla ovat myös kohtuuhintaisen asumisen rakennuttaja Y-Säätiö sekä suunnittelu- ja konsulttiyritys A-Insinöörit.

Mittaamalla arvioit ja parannat vaikuttavuuttasi

A-insinöörit on kehittänyt tehokasta tapaa arvioida rakennushankkeen yhteistyössä aikaansaaman ympäristökädenjäljen suuruutta ja oman suunnitteluryhmän vaikuttavuutta sen aikaansaamisessa. Syksyn 2022 aikana otetaan käyttöön ympäristökädenjälkimittarit, joilla jokainen projektipäällikkö voi arvioida ja parantaa vaikuttavuuttaan. Mittaamisessa kiinnitetään huomiota keskeisimpiin ympäristötavoitteisiin, kuten hiilijalanjäljen minimointi, energiatehokkuus, elinkaariedullisuus, kestävä liikkuminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

Suunnitteluratkaisuilla voidaan pienentää rakennushankkeen hiilijalanjälkeä jopa 50 % tavanomaiseen verrattuna. Tilaajien ja suunnittelijoiden osaamisesta on kiinni, kuinka paljon tästä potentiaalista tulee realisoiduksi. Satojen projektien vuosivauhdilla erot ovat merkittävät.

Sosiaalinen vastuu on tärkeä osa yhteiskuntavastuullisuutta

Y-Säätiö-konsernin tavoitteena on kehittää rakennuttamista ympäristöystävällisempään suuntaan. Käynnissä olevissa hankkeissa edistetään esimerkiksi viisasta liikkumista yhteiskäyttöautojen avulla. Luonnon monimuotoisuutta edistävää ja hiiltä sitovaa puukerrostaloa kehitetään Elonkirjotalo-konseptissa.

Y-Säätiön toiminnan suurin merkitys on kuitenkin ollut kodittomuuden vähentämisessä Suomessa, missä Asunto ensin -malli on ollut merkittävässä roolissa. Kun Y-Säätiö perustettiin vuonna 1985, Suomessa oli yli 20 000 koditonta, kun vuonna 2022 kodittomia on enää n. 4000. Nyt tähtäimessä onkin kodittomuuden poistaminen kokonaan. Sosiaalisesta vaikuttavuudesta asumisen ohella suuri positiivinen vaikuttavuus on paremmalla työllistymisellä. Y-Säätiöllä asukkaiden työllistämiseen on kehitetty palkittu Uuras-malli.

kuva
Liisa Jäätvuori toimii A-Insinöörien vastuullisuus- ja laatujohtajana sekä FIGBC:n hallituksen jäsenenä.

Liisa Jäätvuori
vastuullisuus- ja laatujohtaja
A-Insinöörit
FIGBC:n hallituksen jäsen

kuva
Inari Virkkala työskentelee projektipäällikkönä Y-Säätiössä ja on yksi FIGBC:n vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan varapuheenjohtajista.

Inari Virkkala
projektipäällikkö
Y-Säätiö
FIGBC:n vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan varapuheenjohta

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.

Lue lisää osoitteesta figbc.fi.

kuva

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Aurinkokuninkaan paluu

HBO:n menestyssarja sen tiesi: Talvi on tulossa. Fingrid arvioi elokuun lopulla, että sota Euroopassa ja energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne on lisännyt sähkön

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Leania rakentamisesta

RILin tuorein julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen, suomalaisille tehty lean-ajattelua käsittelevä julkaisu. ”LEAN ON tehokkain, tunnettu tuotannon johtamisjärjestelmä. Se tähtää jatkuvaan parantamiseen

Modernin märkätilan anatomia

Suunnittelua kestävällä otteella Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat 2020-luvulla siirtyneet kodin teknisistä välttämättömyyksistä kokonaisvaltaisiksi hyvinvointitiloiksi. Suunnittelun näkökulmasta ne ovat paikkoja, joissa yhdistyvät

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Pätevä asiantuntija on hankkeesi tärkein selkänoja

Asiantuntijoiden pätevyydet uuden edessä Kirjoittaja: Inari Weijo Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää tilaajia huolehtimaan hankkeessa käytettyjen asiantuntijoiden osaamisesta kyseiseen tehtävään. Rakennuslupaviranomaisten