Kirjoittajat: Liisa Jäätvuori ja Inari Virkkala
Rakennusalan synnyttämä ympäristöjalanjälki on huomattava: rakennetun ympäristön osuus on n. 30 % ilmastopäästöistä, 40 % energiankulutuksesta ja 50 % materiaalikulutuksesta. Kuten vaikkapa viime aikoina aktiivisesti nostettu “donitsitalouden” malli hyvin hahmottaa, myös rakennusalan on opittava tuottamaan hyvinvointia ympäristön kantokyvyn ehdoilla.
Ympäristöjalanjäljen mittaaminen ja kiristyvä sääntely
EU pyrkii tehostamaan kestävyyssiirtymää sekä sääntelyä tiukentamalla, että ohjaamalla rahoitusta kestäviin hankkeisiin EU taksonomialla, joka sisältää EU:n määritelmät kestävälle rahoitukselle. Suomessa parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä oleva rakennuslaki sisältää energiatodistuksen lisäksi vaatimuksia ympäristöjalanjäljen havainnollistamiseksi ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen muodossa. Lisäksi tavoitteita ympäristöjalanjäljen pienentämiselle asetetaan myös erilaisin vihreän rakentamisen sertifioinnein
Samalla kun rakennusala etsii kiireesti keinoja ympäristöjalanjäljen pienentämiseen, rakennusalan yritykset etsivät tapoja mitata ja vahvistaa positiivista vaikutustaan ympäristöön ja yhteiskuntaan. Puhumme uutisvirrassa kädenjäljestä, nettopositiivisuuden tavoittelusta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Positiivisen kädenjäljen mitattavaksi tekeminen moninkertaistaa mahdollisuudet sen tavoitteelliseen vahvistamiseen ja organisaation valmentamiseen. Tällä polulla ovat myös kohtuuhintaisen asumisen rakennuttaja Y-Säätiö sekä suunnittelu- ja konsulttiyritys A-Insinöörit.
Mittaamalla arvioit ja parannat vaikuttavuuttasi
A-insinöörit on kehittänyt tehokasta tapaa arvioida rakennushankkeen yhteistyössä aikaansaaman ympäristökädenjäljen suuruutta ja oman suunnitteluryhmän vaikuttavuutta sen aikaansaamisessa. Syksyn 2022 aikana otetaan käyttöön ympäristökädenjälkimittarit, joilla jokainen projektipäällikkö voi arvioida ja parantaa vaikuttavuuttaan. Mittaamisessa kiinnitetään huomiota keskeisimpiin ympäristötavoitteisiin, kuten hiilijalanjäljen minimointi, energiatehokkuus, elinkaariedullisuus, kestävä liikkuminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.
Suunnitteluratkaisuilla voidaan pienentää rakennushankkeen hiilijalanjälkeä jopa 50 % tavanomaiseen verrattuna. Tilaajien ja suunnittelijoiden osaamisesta on kiinni, kuinka paljon tästä potentiaalista tulee realisoiduksi. Satojen projektien vuosivauhdilla erot ovat merkittävät.
Sosiaalinen vastuu on tärkeä osa yhteiskuntavastuullisuutta
Y-Säätiö-konsernin tavoitteena on kehittää rakennuttamista ympäristöystävällisempään suuntaan. Käynnissä olevissa hankkeissa edistetään esimerkiksi viisasta liikkumista yhteiskäyttöautojen avulla. Luonnon monimuotoisuutta edistävää ja hiiltä sitovaa puukerrostaloa kehitetään Elonkirjotalo-konseptissa.
Y-Säätiön toiminnan suurin merkitys on kuitenkin ollut kodittomuuden vähentämisessä Suomessa, missä Asunto ensin -malli on ollut merkittävässä roolissa. Kun Y-Säätiö perustettiin vuonna 1985, Suomessa oli yli 20 000 koditonta, kun vuonna 2022 kodittomia on enää n. 4000. Nyt tähtäimessä onkin kodittomuuden poistaminen kokonaan. Sosiaalisesta vaikuttavuudesta asumisen ohella suuri positiivinen vaikuttavuus on paremmalla työllistymisellä. Y-Säätiöllä asukkaiden työllistämiseen on kehitetty palkittu Uuras-malli.
Liisa Jäätvuori toimii A-Insinöörien vastuullisuus- ja laatujohtajana sekä FIGBC:n hallituksen jäsenenä.
Liisa Jäätvuori
vastuullisuus- ja laatujohtaja
A-Insinöörit
FIGBC:n hallituksen jäsen
Inari Virkkala työskentelee projektipäällikkönä Y-Säätiössä ja on yksi FIGBC:n vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan varapuheenjohtajista.
Inari Virkkala
projektipäällikkö
Y-Säätiö
FIGBC:n vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan varapuheenjohta
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.
Lue lisää osoitteesta figbc.fi.
