Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Rakennusten energiaseminaari pureutuu ilmastonmuutokseen marraskuussa

RAKENNUSTEN ENERGIASEMINAARI JÄRJESTETÄÄN
seuraavan kerran tiistaina 9.11.2021 Finlandia-talossa. Seminaarin
järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Suomen LVI-liitto SuLVI
ry, VVS Föreningen i Finland rf ja Sisäilmayhdistys ry. Seminaarin
yhteydessä järjestetään tuttuun tapaan myös näyttely.

Rakennusten energiaseminaari järjestetään nyt jo kuudennen
kerran. Seminaari ja näyttely keräävät perinteisesti reilut
500 alan ammattilaista.

Rakennusten energiaseminaarin kokonaan uutta antia
edustaa nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä Vuoden energiaratkaisu
-kilpailu. FINVACin järjestämässä kilpailussa etsitään
ratkaisua, jolla voidaan todistettavasti saada aikaan kustannustehokas
ratkaisu rakennuksen energiankäyttöön ja hiilijalanjälkeen.

Kilpailun tuomariston puheenjohtaja on professori Risto
Kosonen Aalto-yliopistosta. Kosonen odottaa mielenkiinnolla,
millaisia innovaatioita kisassa tullaan näkemään.

”Ainakin julkisessa keskustelussa on tapetilla mielenkiintoista
trendejä kuten kulutusjousto, energiavarastointi ja energian
kierrätys. Katsotaan, tuleeko tältä puolelta jotain ehdotuksia
kilpailuun”, hän pohtii. Etsitty Vuoden energiaratkaisu
voi olla sovellettavissa uudis- tai korjausrakentamisessa, ja sen
tulee olla pilotointi- tai kaupallistamisvaiheessa.

Rakennukset avainasemassa

Vuoden energiaratkaisu -kilpailu puolustaa paikkaansa, koska
rakennusten osuus Suomen primäärienergian kulutuksesta on
noin 40 prosenttia – ja esimerkiksi Helsingin kasvihuonepäästöistä
56 prosenttia aiheutuu lämmityksestä.

”Näiden lukujen valossa on selvää, että rakennusten
energiankäytön
tehostamistoimet ovat todella tärkeitä”, toteaa
Kosonen.

Kilpailuehdotuksia otetaan nyt vastaan ja kilpailun voittaja
julistetaan itse seminaarissa.

EU:n uudet ilmastorätingit syynissä

Seminaarin teemat nivoutuvat ilmastonmuutokseen lukuisilla
tavoilla. Ilmastomuutoksen vaikutukset ja rakennusten rooli
ilmastokriisin ratkaisemisessa puhuttavat erityisesti ja Kosonen
nostaa esille EU:n tuoreen Fit for 55 -säädösehdotuspaketin,
johon tullaan perehtymään seminaarissa.

Tämän Euroopan komission heinäkuussa julkaiseman laajan
säädösehdotuspaketin tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä
vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030
mennessä vuoden 1990 tasosta. Fit for 55 tarjoaa keinot,
joilla EU:n nykyinen 40 prosentin vähennystavoite kiristetään
komission syyskuussa 2020 ehdottamalle tasolle.

Paketissa mm. halutaan kiristää energiatehokkuuden
tavoitteita rajoittamalla merkittävästi nykyistä energian kulutusta
vuoteen 2030 mennessä sekä korottamalla vuosittainen
säästötavoite lähes kaksikertaiseksi. Julkisen sektorin rakennukset
on jatkossa peruskorjattava lähes nollaenergiatasoon ja
peruskorjausten nykyinen määrä on liki kaksinkertaistettava.

Säiden armoilla

Kosonen itse käyttää seminaarissa puheenvuoron aiheesta
’Rakennusten suunnittelu ilmaston muuttuessa’. Hän käyttää
tämän kesän ennätyksellistä helleputkea esimerkkinä siitä, että
sään ääriolosuhteet ovat lisääntymään päin. Kun suomalaiset
jonottivat viilennystä tuovia ilmalämpöpumppuja kuin konsanaan
ilmaisia ämpäreitä, voitiin todeta jonkin muuttuneen
myös kansalaisten kestokyvyssä.

”Yleensä meidän tarpeemme rakennusten suorituskyvyn
suhteen liittyvät paljolti lämmitykseen. Nyt on selvää, että
uusien asuntojen kohdalla pitää miettiä myös kestäviä viilennysratkaisuja.”
Kososen mukaan passiivisen suojauksen, kuten
aurinkosuojien, lisäksi tarvitaan koneellista jäähdytystä, usein
juuri ilmalämpöpumppujen muodossa.

Edessä kostea vuosikymmen?

Kenties pahempi ilmastonmuutoksen mukanaan tuova vitsaus
on rakennusten lisääntynyt kosteusrasitus. Kun rankkasateet
yleistyvät, talot joutuvat koetukselle – kestääkö kenties vuosikymmeniä
vanha runko ja rakenne, jotka tehtiin lempeämpiä
säitä varten?

”Eri kiinteistöjen kosteusrasitus on asia, johon pitää kiinnittää
enemmän huomiota”, Kosonen toteaa.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Jyri Laitinen

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Sisäilmapaja15:

Jottan tarttis tehrä ja jottan tehtin kans Sisäilmapaja15 järjestettiin 20.–21.11.2024 Turun Logomossa. Edellisen kerran Turussa pajailtiin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin todettiin,

PAROC CGL 20 -järjestelmä

Kustannustehokas ratkaisu kellarikattojen eristämiseen Etsitkö helppoa ja kustannustehokasta ratkaisua kellarien tai autohallien kattojen eristämiseen, joka on myös visuaalisesti houkutteleva? PAROC CGL

Tekoäly mullistaa taloyhtiöiden energiatehokkuuden

Lämmityksen ja ilmanvaihdon optimointi ovat keskeisiä rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa. Huoneistokohtaisilla antureilla mitattuihin tietoihin perustuvat, tekoälypohjaiset automaatioratkaisut ovat kustannustehokas tapa säästää energiaa.

Valaistuksen uudistaminen taloyhtiöissä

Valaistuksen merkitys taloyhtiöissä ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään käytännöllisyyteen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu valaistus parantaa turvallisuutta, lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja voi

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Sisäilmapaja15:

Jottan tarttis tehrä ja jottan tehtin kans Sisäilmapaja15 järjestettiin 20.–21.11.2024 Turun Logomossa. Edellisen kerran Turussa pajailtiin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin todettiin,

PAROC CGL 20 -järjestelmä

Kustannustehokas ratkaisu kellarikattojen eristämiseen Etsitkö helppoa ja kustannustehokasta ratkaisua kellarien tai autohallien kattojen eristämiseen, joka on myös visuaalisesti houkutteleva? PAROC CGL

Tekoäly mullistaa taloyhtiöiden energiatehokkuuden

Lämmityksen ja ilmanvaihdon optimointi ovat keskeisiä rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa. Huoneistokohtaisilla antureilla mitattuihin tietoihin perustuvat, tekoälypohjaiset automaatioratkaisut ovat kustannustehokas tapa säästää energiaa.

Valaistuksen uudistaminen taloyhtiöissä

Valaistuksen merkitys taloyhtiöissä ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään käytännöllisyyteen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu valaistus parantaa turvallisuutta, lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja voi

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden