Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Rakennusten energiaseminaari tulee taas marraskuussa

Rakennusten enerigaseminaari järjestetään jo kuudennen
kerran keskiviikkona 4.11.2020 Finlandia-
talossa. Emeritusprofessori Olli Seppänen
FINVAC ry:stä kertoo, että seminaarin
järjestelyssä ovat jälleen mukana
kaikki toimialan tärkeimmät järjestöt:
luvassa on kovan luokan esityksiä ja mielenkiintoista
tietoa alalta.

Tuttuun tapaan seminaarin yhteydessä
järjestetään myös näyttely,
jonka myynti on hyvässä vauhdissa.
”Noin kolme neljäsosaa paikoista on jo
varattu”, kertoo maaliskuun lopulla haastateltu
Seppänen. Yleinen olettamus on, että
niin monen seminaarin ja ammattilaistapahtuman nuotit sotkenut
koronavirus ei enää ulotu marraskuiseen tilaisuuteen.

Seppänen kertoo, että ilmastonmuutos ja hiilineutraali
rakentaminen ovat isoja teemoja tulevassa seminaarissa.
”Tämä kulunut talvi näytti, että sateet voivatkin tulla alas
vetenä lumen sijaan. Rakennukset ovat kovilla lämpötilan
noustessa ja kosteuskuorman lisääntyessä – tähän muutokseen
pitää varautua ja muuttaa suunnitteluperusteita.”

Direktiivin uudet tuulet

Seminaarin yksi ”kestoteema” viime vuosina on ollut rakennusten
energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU), jonka tavoitteena
on vähentää hiilidioksidipäästöjä parantamalla rakennusten
energiatehokkuutta. Vuonna 2018 voimaan tullut direktiivin
muutos (2018/44/EU) nopeuttaa olemassa olevien
rakennusten kustannustehokkaita peruskorjauksia ja lisää älykkään
teknologian käyttöä rakennuksissa.

”Direktiivi antaa suuntaviivoja vähähiiliseen rakennuskantaan
ja ilmastonmuutoksen hillintään. Seminaarissa tullaan
puhumaan mm. siitä, miten sähköautojen latauspisteet taloyhtiöissä
ja rakennusten automaatio kytkeytyvät tähän kokonaisuuteen”,
Seppänen toteaa.

Mitä ”Vihreä diili” merkitsee rakennuksille?

Energiatehokkuudelle kunnianhimoisen kehyksen tarjoaa EU:n
Green Deal -ohjelma, jossa EU:n komissio linjaa tietä kohden
hiilineutraalia EU:ta vuoteen 2050 mennessä. Seppänen huomauttaa,
että ohjelmassa käsitellään omana kohtanaan myös
rakennuksia.

”Lähtökohtana on rakennusten käyttämä
40 prosentin osuus EU:n primäärienergiasta
sekä rakentamisen suuri hiilijalanjälki.”

Lisäksi Green Deal -ohjelma
pitää tärkeänä korjausvauhdin nostamista
nykyisestä jäsenmaakohtaisesta
0,4 – 1,2 %:sta 2–3-kertaiseksi. Ohjelman
mukaan jäsenmaissa tarvitaan korjausrakentamisen
voimakas nousuaalto,
jossa otettaisiin huomioon
energiatehokkuuden
ja päästöjen vähentämisen lisäksi
energiatehokkuuden vaikutukset yksityiseen
ja julkiseen talouteen. Näitä ’Deep
Renovation’ -strategioita pohditaan nyt läpi Euroopan, Seppänen
kertoo.

”Me tarvitsemme energiatehokkaan korjausrakentamisen
kokonaispaketteja, jotka ovat taloudellisesti järkeviä – ja
joissa sisäilma-asiat otetaan johdonmukaisesti mukaan kautta
linjan.”

Energia-avustukset jaossa

Suomessa asiassa on päästy jo eteenpäinkin: valtioneuvosto
antoi joulukuussa 2019 asetuksen asuinrakennusten energiaavustuksista
vuosina 2020–2022. Avustuksia myönnetään
asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin,
yhteensä 20 miljoonaa euroa tänä vuonna ja 40 miljoonaa
euroa vuodessa vuosina 2021–2022.

”Asetuksessa ei ole määritelty avustusten kohteena olevia
energian käytön tehostamistoimia. Onneksi mukaan on otettu
kuitenkin myös sisäilmaston parantaminen sekä yksilöitynä järjestelmän
säätö, tasapainotus ja ohjaus.”

Rakennus osana energiajärjestelmää

Itse toimenpiteet on asetuksessa jätetty pääosin suunnittelijoiden
ammattitaidon varaan. Seppänen huomauttaa, että
olisi kaikkien etu, mikäli hyväksi havaittuja toimenpiteitä olisi
kerätty ja kirjattu ammattilaisten yleiseen käyttöön.

”Seminaarissa tullaan käsittelemään rakennuksia myös
siltä kannalta, että ne ovat itse asiassa osa energiajärjestelmäämme.
Tämä on hyödyllinen näkökulma myös laajemminkin.
Rakennettu ympäristö on keskeinen osa hallituksen hiilineutraalisuuteen
vuoteen 2035 mennessä tähtäävässä tiekartassa.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Jaa tämä artikkeli: 

Isännöinti

Kokonaisvaltaista kiinteistöhuoltoa ammattitaidolla

Laadukas palvelu ja avoin kommunikaatio varmistavat kiinteistöhuollon sujuvuuden Luotettava kiinteistöhuolto huolehtii kiinteistön kunnosta, viihtyisyydestä ja korjaustöistä, jolloin asuminen on miellyttävää. Avoin

Kiinteistön tiedonhallintaa kootusti

Hälytyksensiirron, etähallinnan ja datan reitittämisen yhdistäminen samaan järjestelmään sujuvoittaa kiinteistön valvontaa ja hallintaa Kiinteistön toiminnallisuutta voidaan parantaa tietoturvallisella Telcont Secure® -järjestelmällä,

Vältä salakavalat kosteusvauriot

Ulkopuolisen kosteuden hallinnalla varmistetaan, että kiinteistöön ei synny piileviä kosteusvahinkoja Kosteus ei pääse vaurioittamaan rakenteita, kun sade- ja sulamisvedet ohjataan asianmukaisesti

Isännöintialalla menossa iso murros

Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva uskoo, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tehdään isännöintialalla iso loikka kohti asiakasta palvelevampaa viestintäkulttuuria. ”Tulevaisuus tuo varmasti

Varmista viranomaisviestinnän sujuvuus

Sisätiloihin asennettava peittoaluelaajennus parantaa viranomaisverkon kuuluvuutta Viranomaisviestintä tapahtuu usein haastavissa kommunikaatio-olosuhteissa ja vaatii luotettavia sekä tehokkaita viestintäratkaisuita. Peittoaluelaajennukset varmistavat viranomaisverkon eli

Ryhdytäänkö elvyttämään?

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ihmisen muisti on ihmeellisen lyhyt. Pari kuukautta aurinkoa, ja kevään korona on muisto vain. Samaten tuntuu käyneen korjausrakentamiselle

Korona kuritti asuntovelallisia

Lainoja neuvoteltiin huhtikuussa uudelleen ennätyksellisen paljon Kotitalous- ja yrityslainoja neuvoteltiin uudelleen huhtikuussa 2020 enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Uudelleen neuvoteltujen sopimusten määrässä

Sisäilmastoseminaari ehti ennen koronaa

Sisäilmayhdistys täyttää 30 vuotta syksyllä 2020. Juhlavuosi lähti vauhdikkaasti käyntiin maaliskuisessa Sisäilmastoseminaarissa sekä juhlagaalassa. Sisäilmayhdistys viettää juhlavuotta, sillä yhdistys perustettiin syksyllä

Digitaalinen taloyhtiöviestintä on tehokasta ja kannattavaa

Taloyhtiöiden digitaalisten asukasviestintäratkaisujen hyödyntäminen on vielä alkutekijöissään Suomessa. Suuret vuokrataloyhtiöt ovat jo ottaneet digitaaliset viestintäratkaisut laajempaan käyttöön, mutta yksityisomisteiset asuntoosakeyhtiöt ovat