Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Riitojen sovittelusta

Kirjoittaja: Timo A. Järvinen

Suomessa on noin 90 000 asuntoyhtiötä. Suomalaiskansallinen malli järjestää asuminen yhtiömuodossa on ainutlaatuinen menestystarina. Sitä voidaan pitää myös kestävänä esimerkkinä lähidemokratian toimivuudesta.

Toimivuudestaan huolimatta asuntoyhtiöissä on monenlaista eripuraa, joka sinänsä on välttämätön osa inhimillistä vuorovaikutusta. Konfliktit haittaavat kuitenkin normaaleja asuntoyhtiön hallinnon prosesseja varsinkin, kun niillä on taipumus sekä kasvaa tarpeettomiin mittoihin, mutta myös hakea itselleen juridinen kaapu. Ja tällöin tarvitaan konfliktin hallintaa, jossa on kyse toisaalta kansalaistaidosta, toisaalta ammattimaisesta toiminnasta.

Konfliktinratkaisun perusmuotoina voidaan tunnistaa neuvottelu, sovittelu, ulkopuolisen suorittamaa arviointia ja viime kädessä oikeudenkäynti yleisessä tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa. Niin sanottu vaihtoehtoinen riidanratkaisu (ADR, alternative dispute resolution) on länsimaissa lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja Suomessa sen suosio on lisääntynyt erityisesti kymmenen viime vuoden aikana, kun laki tuomioistuinsovittelusta tuli voimaan.

Vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn kasvava suosio voidaan selittää erityisesti perinteisten tuomioistuinten kasvavalla tapausmäärällä ja siitä seuranneella käsittelyaikojen merkittävällä venymisellä. Lisäksi on ymmärretty se, että ADR-menettelystä aiheutuu vähemmän kustannuksia kuin riitelemisestä ns. pitkän kaavan mukaan. Myös luottamuksellisuuden suosiminen on merkittävä tekijä ja merkittävissä riidoissa myös osapuolten halu hallita paremmin sen henkilön tai henkilöiden valintaa, jotka auttavat osapuolia ratkaisemaan kiistansa.

Sovittelussa Suomessa on pääosin vallalla ns. facilitatiivinen sovittelu. Se pohjautuu ajatukselle, että sovittelijan tulee keskittyä parantamaan osapuolten välistä kommunikaatiota sekä auttaa osapuolia havaitsemaan todelliset intressinsä ja tarpeensa. Tällaisessa sovittelussa kyse on avustetusta neuvotteluprosessista, jossa sovittelija ei puutu itse asiaan tai ohjaa asian lopputulosta sisällöllisesti. Sovittelun pioneeri laamanni Antti Heikinheimo muistuttaakin, että tässä menettelyssä sovittelijan tulee olla kova asioiden suhteen, mutta pehmeä ihmisille. Sovittelijan tulee puolueettomasti johtaa prosessia, jossa lopputulos tuotetaan, mutta jättää sisällölliset ratkaisut osapuolille.

Sovitteluprosessissa voidaan tunnistaa aloituspuheenvuorojen jälkeen vaihe, jossa selvitetään asiaa, hankitaan tietoa ja tunnustellaan sekä omia, että vastapuolen ajatuksia. Sen jälkeen seuraa neuvotteluvaihe, jossa sovittelija käy kahdenvälisiä – ja luottamuksellisia – keskusteluja osapuolten kanssa. Niissä sovittelija pyrkii saamaan käsityksen, kuinka lähellä osapuolten ajatukset ovat sen osalta, että mikä voisi olla rationaalisin lopputulos ilman oikeudenkäyntiä. Neuvotteluvaiheen jälkeen on päätösvaihe, joka joko päättyy sovintosopimukseen tai sovittelijan / osapuolten ilmoitukseen, että sovittelua ei kannata jatkaa.

Kolme tärkeää seikkaa on sovittelussa otettava huomioon: vapaaehtoisuus, täydellinen luottamuksellisuus sovittelussa keskustellusta ja se, että sovitteluun on hyvä tulla lehmänhermoilla varustettuna. Sovittelu ei ole sprinttilaji.

Monilla on sovittelusta virheellinen mielikuva, että sovittelija keskustelun jälkeen esittää ratkaisun asiassa. Sovittelijan tulee tätä ehdottomasti välttää, eikä sovittelusta saa synnyttää mielikuvaa ”köyhän miehen välimiesoikeutena”. Itse asiassa sovittelijan voi katsoa epäonnistuneen tehtävässään, jos hän joutuu tekemään sovintoesityksen. Suomessa tuomioistuinsovittelun ohella Suomen Asianajajaliiton sovittelijaksi kouluttamat kokeneet asianajajat tarjoavat sovittelupalvelua.

Timo A. Järvinen
asianajaja, Properta Asianajotoimisto Oy
Kiinteistöalan ammattilaiset AKHA ry:n hallituksen jäsen

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Huoneistotietojärjestelmä tuli, mitä sen jälkeen?

Kirjoittaja: Elisa Havusela Huoneistotietojärjestelmä on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, johon kerätään kaikkien osakehuoneistojen omistajatiedot. Rekisterin tarkoituksena on toteuttaa asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten

Julkisivujen korjaamisen tietopankki JUKO on päivitetty

Julkisivujen korjaamista suunnitteleville taloyhtiöille, isännöitsijöille ja suunnittelijoille tarkoitetun JUKO-ohjeistokansion päivitystyö on loppusuoralla. Julkisivuyhdistys – JSY ry on koordinoinut kattavan päivitystyön vuonna

Julkisivumarkkinoita taas tutkittu

Hyvin suunnitellulle julkisivukorjaukselle varmemmin rahoitusta Teksti: Riina Takala-Karppanen Taloyhtiöt eivät edelleenkään korjaa julkisivuja niin paljon kuin laskennalliseksi korjaustarpeeksi on arvioitu. Hankkeita

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Mitä opimme 1970-luvun öljykriisistä?

Kirjoittaja: Mervi Ahola Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia

LVI-asennusten pätevyys – valitse viisaasti

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi erillinen toimielin. Samaan aikaan LVI-asennuksia saa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina

Asuntoyhtiön tiedot ajan tasalle

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Aika usein tulee vastaan asuntoyhtiöitä, joissa yhtiöjärjestys on vanha ja sisältää ristiriitaisia tai vanhentuneita määräyksiä. Yhtiöjärjestys voi olla