Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Rakennusteollisuus RT odottaa hallituksen pidättäytyvän syyskuun alun budjettiriihessään investointiympäristön kannalta kielteisistä ratkaisuista. Luvitus- ja kaavoitusuudistukset tulee viedä maaliin ja kohdentaa lisäresursseja sekä lupaviranomaisille että tuomioistuimille haitallisten pullonkaulojen ehkäisemiseksi. Lisäksi on saatettava loppuun jo luvatut hankkeet, kuten puhtaan siirtymän investointiverohyvitys, korkovähennysoikeuden palauttaminen suurille energiainvestoinneille sekä verotuki hukkalämpöä hyödyntäville datakeskuksille.

”Suomen energiakilpailukykyyn perustuvat datatalouden ja uudistuvan teollisuuden investoinnit voivat jatkua pitkälle ensi vuosikymmenelle, kunhan pidämme toimintaympäristön ennakoitavana ja houkuttelevana. Juuri näiden investointien varaan käsillä oleva suhdannekäänne nyt perustuu”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

Tuetun asuntotuotannon määrä on turvattava

Vapaarahoitteinen asuntotuotanto ei ole vieläkään lähtenyt liikkeelle, ja asuntokauppojen määrä ja vanhojen asuntojen hinnat laskevat edelleen. Vuoden 2022 jälkeen asuntoaloitukset ovat jääneet joka vuosi selvästi alle 20 000 asunnon. Suomi tarvitsee vuosittain noin 31 000–36 000 uutta asuntoa talouskasvun ja kaupungistumisen tueksi.

Hallituksen tulee jatkaa määrätietoisesti asumisen ja asuntorakentamisen rahoituksen sääntelyn keventämistä ja panna viipymättä toimeen jo tehdyt päätökset. Lisäksi reaalitalouden ja kasvurahoituksen näkökulman vahvistamiseksi on Finanssivalvonnan tehtäviin perusteltua lisätä kasvun ja kilpailukyvyn huomioiminen.

Valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen myöntövaltuus on laskenut 1 750 miljoonasta eurosta (2025) 1 135 miljoonaan euroon (2026) ja edelleen 500 miljoonaan euroon ensi vuodelle. Korkotukilainojen myöntövaltuutta kohdistettiin suhdannetoimena hallituskauden alkuvuosiin, minkä vuoksi ensi vuodelle osoitettava valtuus laskee nyt jyrkästi. Rakennusteollisuus RT pitää tärkeänä, ettei ensi vuodelle ilmoitettua myöntövaltuuden laskua toteuteta sellaisenaan.

Erilaisia takauslainamalleja tulee puolestaan kehittää nykyistä toimivammiksi, jotta niiden ehdot ja käytettävyys vastaavat paremmin todellista tarvetta. Myös EU:n rahoitusmahdollisuudet asuntotuotannon tueksi tulee selvittää.

”Tunnistamme julkisen talouden poikkeuksellisen niukan liikkumatilan, jota kavensi entisestään se, että korkotukilainat muutettiin tilastoitavaksi osaksi julkisen talouden velkaa Suomessa. Tästä tulisi Suomen ja EU:n tilastointiviranomaisten neuvotella vielä viipymättä uudelleen”, Randell toteaa.

Korjausrakentamisen avustus käyttöön kokonaisuudessaan ja kotitalousvähennys palautettava aiemmalle tasolleen

Hallitus päätti kevään kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustusta koskeva asetus ei ole vieläkään voimassa, minkä vuoksi tälle vuodelle varattu osuus uhkaa jäädä käyttämättä, kun taloyhtiöt eivät ehdi järjestää yhtiökokouksia ja hakea avustusta korjaushankkeisiinsa. Käyttämättä jäävä osuus on tämän vuoksi siirrettävä ensi vuodelle.

Rakennusteollisuus RT ehdottaa kotitalousvähennyksen palauttamista vähintään vuoden 2024 tasolle. Vähennys on tehokas keino pitää yllä kotitalouksien remontti- ja korjauskysyntää sekä työllisyyttä alalla.

Kuvat: Pexels

Lähde: Rakennusteollisuus RT ry

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Hitas arpajaiset – etua onnekkaille

onko aika purkaa koko järjestelmä? HELSINGISSÄ KEHITETYN Hitas järjestelmän tavoitteet olivat ylevät – halu tarjota mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen sääntelemällä hinnanmuodostusta ja

Katto suojaa kaikkea

Talvet eivät taloyhtiöitä armahda. Perinteinen vaiva on katolta ihmisten niskaan putoava lumi ja ylenpalttinen pähkäileminen: kestääkö ikääntynyt katto lumen painon? Tänä

Arkkitehtiopiskelijoiden ideat kiinnostavat

– lähiötalojen korjaamisen ideakilpailu ratkennut ”Ehdotus ”Kumu” on arkkitehtuuriltaan vanhaa ja uutta ansiokkaasti yhdistävä työ, joka muodostaa eheän ja ilmeeltään miellyttävän

Digi sihisi hississä

Joskus muinoin hissi oli väline, jolla liikuttiin kerrosten välillä. Sitten yritysmaailmasta alkoi hissivallankumous, joka korosti tehokkuutta, käytettävyyttä ja parempaa asiakaskokemusta. Isojen

Talotekniikka on enemmän kuin rakentamista

LVI:lle ja sähkölle yhteinen talotekiikka-asennuksen strategia LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ovat työstäneet ensimmäisen Talotekniikkaasennuksen strategian. Strategia on

Julkisivu on enemmän kuin käyntikortti

Julkisivuremontit ansaitsevat enemmän huomiota julkisessa keskustelussa. Yksi tehokas väylä tietoisuuden nostamisessa on asunto-osakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremonttikilpailu, joka kertoo miltä remppa näyttää, kun

Arkkitehtiopiskelijakilpailu on ratkennut

Miten lähiötalon julkisivu voisi uudistua? Arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjauksen ideakilpailu 2019 (4.9.-11.12.2019) on ratkennut. Suunnittelukohteena oli kaksi 1970-luvulla rakennettua 4-kerroksista betonirunkoista

Tervetuloa hissiin

HISSI ON “käyntikortti” taloon kuten eteinen kotiin. Kokemuksella, jonka se antaa tulijalle, on merkitystä kiinteistön tai yrityksen imagolle. Kun vieras viritetään

Hölmö ei pyydä, mutta viisas vaatii

Osallistuin taannoin LVI-TU:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämään TATEHackiin. Hackathonin aikana opiskelijaryhmät ideoivat, miten LVI-asennustoimintaa voisi kehittää digitalisaation avulla. Oli hienoa nähdä,