Maamme taloustilanteen elpymisen on arvioitu käynnistyvän pian. Rakentamisen osalta ei olla valitettavasti yhtä optimistisia. Uudisrakentamisen ja erityisesti korjausrakentamisen kasvu eivät ole käynnistyneet odotetulla tavalla. Talotekniikka-alan suhdannekysely kertoo karua kieltä alan pirstaloituneesta markkinatilanteesta. Uudistuotannon lasku jatkuu, mutta odotukset ovat hieman parantuneet keväästä. Korjausrakentamisen kasvumahdollisuuksia heikentävät hallituksen ohittamat tukitoimet, joilla suhdanneherkkää alaa on mahdollista tukea.
Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna rakennusalan kasvu jää 0,8 prosenttiin ja ensi vuonna kasvun ennakoidaan jäävän 3,5 prosentin tuntumaan. Jälkisyklisyyden takia voimakkaampaa rakennusalan toipumista voi odottaa aikaisintaan vuonna 2027. Asuntoaloitusten kokonaismäärän arvioidaan jäävän tänä vuonna hyvin matalalle tasolle eli alle 18 000 asuntoon. Ensi vuonna aloitusten määräksi ennustetaan 20 000 asuntoa.
Rakennusalan kasvun turvaamiseksi on esitetty määräaikaista 10 prosentin investointiavustusta, joka kannustaisi taloyhtiöitä, kuntia ja muita kiinteistönomistajia käynnistämään jo suunniteltuja korjaushankkeita. Korjausrakentamisen tilannetta ja hankepäätösten tekemistä olisi mahdollista helpottaa myös taloyhtiöihin laajennettavalla kotitalousvähennyksellä.
Ruotsissa kotitalousvähennyksen taso on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Merkittävänä erona Suomeen on myös se, että Ruotsissa kotitalousvähennyksessä ei ole omavastuuosuutta. Näiden kannustimien lisäksi Ruotsissa on käytössä Grön teknik -vähennys, joka mahdollistaa vihreän siirtymän remonttien osalta myös materiaalien vähentämisen. Suomenkin on uudistettava kotitalousvähennysjärjestelmää siten, että se tukee erityisesti rakennusten energiatehokkuuden vahvistamista.
EU:n asettamia ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman olemassa olevan rakennuskannan suunnitelmallista remontointia energiatehokkaaksi, eikä ilman merkittäviä panostuksia korjausrakentamiseen. Talotekniikalla on keskeinen rooli rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Automaatio- ja säätölaitteilla vähennetään tarpeetonta energiankäyttöä ja tuotetaan miellyttävät ja turvalliset sisäilmaolosuhteet. Pienilläkin teknisillä muutoksilla voidaan pienentää energiahukkaa lämmityksessä, jäähdytyksessä ja ilmanvaihdossa.
Korjausrakentamisen kasvu vaatii valtion tukitoimien lisäksi päätöksentekokykyä taloyhtiöiltä. Asuntokorjauksia hidastaa monien taloyhtiöiden vaikeus saada lainaa, erityisesti hiljaisten markkinoiden alueilla. Siksi taloyhtiöiden suunnitelmallisuus ja oikea-aikainen päätöksenteko ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Nyt on oikea hetki korjausrakentamiselle, sillä työvoimaa on vielä saatavilla. Kun suhdanteet kirkastuvat, syntyy remonttiruuhka ja osaajien löytäminen vaikeutuu entisestään.
Talouden nollakasvu ja kuluttajien heikkona pysynyt luottamus ovat ehkäisseet rakentamisessa pitkään odotettua elpymistä. Odottamalla ei valitettavasti korjausvelka katoa, energiatehokkuus parane eikä kansallisvarallisuuden ylläpitäminen onnistu. Aikana, jolloin huonot uutiset tuntuvat ylittävän hyvät, tarvitaan konkreettisia toimia ja visiota, joka luovat uskoa tulevaisuuteen. Toimiksi ehdotan taloyhtiöille ja kiinteistön omistajille oikea-aikaisten hankepäätösten tekemistä ja maan hallitukselle päätöstä Ruotsin mallin mukaisesta kotitalousvähennyksestä.
Mika Hokkanen
toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
