Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Saneerauskohteen päästövähennyskeinojen oppia Grand Hansa -hankkeesta

Kirjoittajat: Antti Ruuska ja Hanna-Maija Tikka

Ilmastonmuutos on tosiasia ja kiinteistö- ja rakennussektorilla merkittävä rooli sen hillinnässä. Energiankulutuksen vähentäminen olemassa olevassa kannassa on edelleen tärkeää, samoin kuin uudiskohteiden energiatehokkuus. Yhteiskuntamme energiajärjestelmä on kuitenkin murroksessa ja energia vähähiilistymässä kovaa vauhtia. Tästä syystä rakennusalalla painopisteen on siirryttävä aiempaa enemmän käyttövaiheen päästöistä rakentamisen ja materiaalien päästöihin. Rakennusvaiheen ja materiaalien päästöt voivat olla jo pitkästi yli puolet nykyisten uudishankkeiden päästöistä.

Ylva panostaa koko omistamassaan kannassa energiatehokkuuden parantamiseen ja vähähiilisen energian hankintaan. Uudishankkeissa energiatehokkuuden lisäksi materiaalipäästöt nousevat keskiöön. Alalla on jo olemassa vähähiilisiä materiaaleja ja ratkaisuja, mutta niitä ei ole välttämättä otettu vielä suuressa mittakaavassa käyttöön. Tarvitsemme koko ajan lisää uusia ympäristövastuullisia tuotteita ja ratkaisuja, ja niidenkin käyttöönotossa tarvitaan ensimmäisiä kohteita. Näiden mahdollistaminen, ja vähähiilisyysmuutoksen kiihdyttäminen esimerkin kautta, ovat asioita, joihin Ylva haluaa panostaa.

Grand Hansa hankkeessa Ylva ja Skanska päättivät selvittää saneerauskohteen päästövähennyskeinoja. Hankkeelle tehtiin hiilijalanjälkilaskelma, jonka avulla merkittävimmät päästölähteet selvitettiin. Laskelma osoitti selvästi energiankulutuksen keskeisen roolin. Energiankulutuksen korostuminen ei ollut yllätys, sillä vanhat rakennukset kuluttavat tyypillisesti enemmän ja toisaalta korjausrakentamisessa kuluu materiaaleja vähemmän kuin uudisrakentamisessa.

Energiatehokkuutta Grand Hansassa parannetaan talotekniikan kokonaisvaltaisella uudistamisella, lämmöntalteenoton parantamisella ja ikkunoiden energiatehokkuuden parannuksin. Lisäksi Ylva käyttää ainoastaan uusiutuvaa ostoenergiaa, jolla taklataan käytönaikaiset päästöt. Näin ollen fokus kääntyi hankkeen materiaalipuoleen. Hiilijalanjälkilaskennassa kävi ilmi, että korjaushankkeen materiaalisidonnaiset päästöt ovat uudisrakentamiseen verrattuna huomattavasti pirstaleisemmat, kun tyypillisesti suurimpia tuoteryhmiä, kuten betonia ja raudoitteita, kuluu merkittävästi vähemmän.

Grand Hansan hiilijalanjälkilaskennan tuloksena kymmenen eniten päästöjä aiheuttavaa tuoteryhmää otettiin lähempään tarkasteluun ja Skanska otti selvittääkseen niille vaihtoehtoisia, vähäpäästöisempiä tuotteita ja ratkaisuja. Päätökset toteutukseen otettavista ratkaisuista tehtiin yhteistyössä tilaajan ja urakoitsijan kesken. Kohteessa tullaan siis käyttämään mm. vähähiilistä betonia ja kierrätysteräsrakenteita. Muiden ratkaisujen osalta selvitystyöt ovat edelleen käynnissä ja päätöksiä tehdään hankkeen edetessä.

Jokaiseen hankkeeseen löytyy keinoja pienentää päästöjä, riippumatta siitä miten pitkällä hankkeessa ollaan. Suurin vaikutus saavutetaan, kun vähähiilisyys on osa suunnittelua alkumetreiltä lähtien. Energiatehokkuus, rakenteiden keventäminen ja vähähiilisiä tuotteita suosiva suunnittelu toimii pohjana vähähiilisen kokonaisuuden saavuttamisessa.

Vähähiilinen rakentaminen myös vaatii kaikilta alan toimijoilta muutosta ja joustavuutta. Grand Hansa hankkeessa olemme kantapään kautta, yhteistyössä, oppineet, että vähähiilisyys vaatii kykyä muuttaa toimintatapoja lennossa, keskustella haasteista avoimestI ja viilata totuttuja toimintatapoja huomioimaan vähähiilisyys yhtenä tekijänä siinä missä kustannukset tai laatukin.

kuva

Antti Ruuska
Chief Sustainability Office
Ylva

kuva

Hanna-Maija Tikka
Ympäristöpäällikkö
Skanska Oy

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Lue kaikki blogit osoitteesta: figbc.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

FinnBuild 2026 kokosi rakennus- ja kiinteistöalan yhteen

FinnBuild 2026 toi yhteen rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset sekä alan yritykset ja asiantuntijat. Tapahtumassa esiteltiin rakentamisen, talotekniikan ja kiinteistöalan ajankohtaisia ratkaisuja, mutta esiin nousivat myös alan muutos, digitalisaatio ja kestävän rakentamisen merkitys.

Rakennusalan ammattilaiset kokoontuivat positiivisissa tunnelmissa FinnBuildissa

Rakennus- ja talotekniikka-alan ammattilaiset kokoontuivat sankoin joukoin 29.9.–1.10.  FinnBuildissa Helsingin Messukeskuksessa. Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Positiiviset taloussignaalit saivat myös opiskelijat ja työnhakijat liikkeelle tapahtuman avauspäivänä. FinnBuildissä vieraili yli 15 000 kävijää tutustumassa alan uutuustuotteisiin ja palveluihin. 

RaksaBarometri: Asuntorakentamisen hiljentyminen toi uusia kilpailijoita talotekniikkaan

Talotekniikan markkina on säilynyt monia rakentamisen segmenttejä vakaampana, mutta kilpailu on kiristynyt. RaksaBarometri 2026 -tutkimuksessa 32 prosenttia talotekniikkayrityksistä raportoi kannattavuutensa parantuneen viimeisen 12 kuukauden aikana, 32 prosenttia sen pysyneen ennallaan ja 36 prosenttia heikentyneen. Syventävissä yrityshaastatteluissa asuntorakentamisen hiljentyminen näkyi uusien kilpailijoiden tulona talotekniikan ja korjausrakentamisen markkinoille.

Pätevyyksien tulkintaohje ilmestynyt

RIL 278-2026 Lakisääteisten suunnittelija- ja työnjohtajapätevyyksien tulkintaohje on laadittu tukemaan rakentamisluvanvaraiseen rakentamiseen liittyvien suunnittelija- ja työnjohtajapätevyyksien yhtenäistä soveltamista. Ohje tukee pätevyyksiä myöntäviä toimielimiä sekä suunnittelijoita ja työnjohtajia pätevyyksien hakemisessa ja arvioinnissa.

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

FinnBuild 26 ohjelma pureutuu rakentamisen murrokseen – miten rakennusala vastaa tekoälyn, energiasiirtymän ja kiertotalouden haasteisiin

Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Syksyn FinnBuild-messuilla katse käännetään ratkaisuihin: ohjelma tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan alan kehityksestä ja konkreettisia näkökulmia siihen, miten rakentaminen uudistuu kohti kestävämpää ja tehokkaampaa toimintaa.

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Sisäilmapaja16: Säpinää sisäilmasta Espoossa

Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista.Sisäilmapaja on sisäilmatoimijoiden jokasyksyinen kohtaamispaikka, jossa