Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Sisäilmapaja16: Säpinää sisäilmasta Espoossa

Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista.Sisäilmapaja on sisäilmatoimijoiden jokasyksyinen kohtaamispaikka, jossa kaksipäiväinen seminaariohjelma, sisäilmatuotteita ja -ratkaisuja esittelevä näyttely sekä kollegoiden kohtaamiset kietoutuvat yhteen. Sisäilmapaja16:n järjestivät Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitos ja Sisäilmayhdistys.

Sisäilmapajan ohjelma rakentui perinteisesti paikallisten ja valtakunnallisesti ajankohtaisten aiheiden ympärille. Esityksissä käsiteltiin mm. Espoon sisäilmaratkaisuja, sisäilman laatua, ilmanvaihdon toimivuutta sekä rakennusten huollon ja ylläpidon merkitystä. Paneelikeskustelussa keskityttiin asuntokaupan kuntotarkastuksiin.

Aamupajoissa syvennyttiin kuntien sisäilmatilanteisiin ja mineraalikuitumittausten tulkintaan. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Ecophonin monitilatoimistoon ja Aalto-yliopiston LVI-laboratorioon osana tapahtuman oheisohjelmaa.

Sisäilma-asiat hallinnassa Espoossa

Espoon Tilapalvelut vastaa Espoon kaupungin kiinteistöjen elinkaaren hallinnasta. Kaupungilla on noin 1 660 rakennusta.

Tilapalvelut esitteli Espoon kaupungin sisäilma-asioiden menettelytapaohjetta, siivouksen laatuun tehtyjä kehitystoimia sekä kiinteistönhoitajan ja tarkastusryhmän roolia osana kokonaisuutta. Lisäksi saatiin kuulla, miten selvityksistä edetään konkreettisiin tekoihin ja millainen on asiakaspäällikön rooli.

”Olemme kehittäneet omia toimintamalleja sisäilma-asioiden hallintaan, ja nyt oli aika jakaa niitä myös toisten kanssa. Toivottavasti Sisäilmapaja tarjosi uusi näkökulmia ja hyviä kohtaamisia”, totesivat pajatiimiläiset Marja Tuomela, Elisa Vene ja Tiina Lumme Espoon Tilapalveluista.

Espoossa sisäilmaprosessien kehittäminen aloitettiin vuonna 2017, ja työ on tuottanut tulosta. Tilapalvelut-liikelaitoksen toiminnanjohtaja Maija Lehtisen mukaan tilanne on vuosien varrella selvästi rauhoittunut.

”Vuonna 2025 sisäilmapalvelupyyntöjä oli 73, kun aiemmin hätäväistöjä tarvittiin useissa kohteissa. Prosessimme ja menettelytapamme ovat kehittyneet todella paljon”, Lehtinen kertoo.

Laadukas rakentaminen vaatii kulttuurinmuutosta

Rakentamisen laatu ei parane pelkillä ohjeilla ja määräyksillä, vaan tarvitaan kulttuurin ja johtamisen muutosta.

”Rakennusalalla ohjeita ja määräyksiä riittää, mutta silti ei aina onnistuta. Silloin kulttuuri laittaa meidät tiedostamattamme tekemään jotakin muuta”, Rakentamisen Laatu RALAn toimitusjohtaja Johanna Holmström totesi.

Sisäilmaongelmat ovat vuosien saatossa opettaneet, että tinkiminen ei kannata ja jotain on ollut pakko tehdä toisin.

”Meidän pitää alkaa johtamaan hankkeita niin, että tekninen toteutus tehdään suunnitelmien mukaan. Mutta sekään ei riitä. Pitää myös puhua, kuunnella, välittää viestiä ja osallistaa käyttäjiä. Siten saadaan onnistumisia.”

Holmström nosti esiin rakentamisen kolme keskeistä haastetta: laatu, tuottavuus ja vastuullisuus. Lisäksi ihmisten johtaminen ja psykologinen turvallisuus ovat avainasemassa tuottavuuden ja innovaatioiden kannalta.

”Jos meidän kulttuurimme on 1990-luvun tasolla, tuottavuus on samalla tasolla eikä digitalisaation hyötyjä ole saatu rakennusalalla käyttöön. Ala on myös herkkä harmaan talouden ilmiöille, joten meidän on pakko oppia toiminaan toisella tavalla, miettimään asioita kuntoon myös tuleville sukupolville.”

Sisäilmapaja17 järjestetään Jyväskylässä 24.-25.11.2026 teemalla Tekoja sisäilman eteen.

Teksti ja kuva: Anna Merikari

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Ilmalämpöpumppu puhtaaksi – Fresh Wash

Jo viidettä vuotta Fresh Wash-tekniikalla on puhdistettu ilmalämpöpumppujen, puhallinkonvektorien ja muiden vastaavien laitteiden kennot ja puhaltimet. Kuten muutkin innovaatiot, Fresh Wash-innovaatio

Korona sähköisti sisäilmakeskustelun

Uusi koronavirus (SARS-CoV-2) on tuonut uudenlaista kierrettä keskusteluun sisäilman turvallisuudesta. Nyt kun suomalaiset odottavat viruksen toista aaltoa, on hyvä kerrata mitä

Katto suojaa kaikkea

Talvet eivät taloyhtiöitä armahda. Perinteinen vaiva on katolta ihmisten niskaan putoava lumi ja ylenpalttinen pähkäileminen: kestääkö ikääntynyt katto lumen painon? Tänä

Arkkitehtiopiskelijoiden ideat kiinnostavat

– lähiötalojen korjaamisen ideakilpailu ratkennut ”Ehdotus ”Kumu” on arkkitehtuuriltaan vanhaa ja uutta ansiokkaasti yhdistävä työ, joka muodostaa eheän ja ilmeeltään miellyttävän

Digi sihisi hississä

Joskus muinoin hissi oli väline, jolla liikuttiin kerrosten välillä. Sitten yritysmaailmasta alkoi hissivallankumous, joka korosti tehokkuutta, käytettävyyttä ja parempaa asiakaskokemusta. Isojen

Talotekniikka on enemmän kuin rakentamista

LVI:lle ja sähkölle yhteinen talotekiikka-asennuksen strategia LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ovat työstäneet ensimmäisen Talotekniikkaasennuksen strategian. Strategia on

Julkisivu on enemmän kuin käyntikortti

Julkisivuremontit ansaitsevat enemmän huomiota julkisessa keskustelussa. Yksi tehokas väylä tietoisuuden nostamisessa on asunto-osakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremonttikilpailu, joka kertoo miltä remppa näyttää, kun

Arkkitehtiopiskelijakilpailu on ratkennut

Miten lähiötalon julkisivu voisi uudistua? Arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjauksen ideakilpailu 2019 (4.9.-11.12.2019) on ratkennut. Suunnittelukohteena oli kaksi 1970-luvulla rakennettua 4-kerroksista betonirunkoista

Tervetuloa hissiin

HISSI ON “käyntikortti” taloon kuten eteinen kotiin. Kokemuksella, jonka se antaa tulijalle, on merkitystä kiinteistön tai yrityksen imagolle. Kun vieras viritetään

Hölmö ei pyydä, mutta viisas vaatii

Osallistuin taannoin LVI-TU:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämään TATEHackiin. Hackathonin aikana opiskelijaryhmät ideoivat, miten LVI-asennustoimintaa voisi kehittää digitalisaation avulla. Oli hienoa nähdä,

Hitas arpajaiset – etua onnekkaille

onko aika purkaa koko järjestelmä? HELSINGISSÄ KEHITETYN Hitas järjestelmän tavoitteet olivat ylevät – halu tarjota mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen sääntelemällä hinnanmuodostusta ja